Join The Players Union! Register from here.
2.6.2020

Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.

Juhani Peltonen Risto Hannulan haastattelussa. (Kuva: Juha Tamminen)

Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle

Suomalaisen jalkapallon pelaajayhdistystoiminnan alkujuuret ulottuvat vuoteen 1970, jolloin Tampereella perustettiin Jalkapallopelaajien yhdistys. Sen toiminta perustui pitkälti paikallisten seurojen, Ilves-Kissojen sekä Tampellan Palloilijoiden, pelaajien aktiivisuuteen. 

Ensimmäisen yhdistyksen johtokunnasta löytyi jalkapalloväelle tuttuja nimiä; puheenjohtaja Kalevi Nupponen (Ilves-Kissat), sihteeri Matti Pitko (TaPa) sekä taloudenhoitaja Semi Nuoranen (Ilves-Kissat). Toiminnassa oli mukana myös naapurikaupunki Valkeakosken Hakan pelaaja Juhani Peltonen, joka oli pelannut ammattilaisena Saksan Bundesliigan HSV:ssä kausina 1964-66.

- Koska pelaajien asiat näyttivät tuolloin 1970-luvun alussa olevan Suomessa aika lailla rempallaan, niin siinä muutamien tuttujen ja paljolti maajoukkuepelaajien kesken ajateltiin, että tilanteelle pitäisi tehdä jotakin, Pitko taustoittaa koko yhdistyksen perustamista.

Siinä missä Nupponen, Nuoranen, Peltonen ja Pitko olivat A-maajoukkuetason pelaajia, tunnettiin Pitko lisäksi myös erinomaisena kynämiehenä ja myöhemmin tamperelaisen Aamulehden pitkäaikaisena toimittajana. Niinpä pelaajayhdistys julkaisi myös omaa Rysä-lehteä, joka otti kantaa pelaajien asioihin ajoittain hyvinkin kärkkäästi.

- Aika rempseästikin nostettiin esille epäkohtia ja otettiin Rysän sivuilla kantaa asioihin, niin niistähän sitten esimerkiksi paikallinen Aamulehti kirjoitteli aika ajoin värikkäitä juttuja pelaajayhdistyksestä, Pitko muistelee.

Pelaajien järjestäytyminen oli kuitenkin paikallisille seurajohtajille suoranainen punainen vaate. Yleinen seurajohtajien pelko oli, että pelaajat liittyisivät osaksi SAK:ta, vaatisivat lisäetuja ja innostuisivat pahimmillaan jopa lakkoilemaan. 

Ilves-Kissoissa tilanne kärjistyikin syksyllä 1970, kun seuraa johtanut teollisuusneuvos Veikko Martikainen väitti yhdistystoiminnan haittaavan jo itse pelaamista. Viipurilaistaustainen Ilves-Kissat oli alkanut vajota sarjataulukossa uhkaavasti alaspäin.

Vuonna 1971 yhdistyksen oma joukkue pelasi näytösottelun Jyväskylässä, jolla kerättiin varoja toimintaan. Vuonna 1974 yhdistys kokoontui Valkeakoskella ja kaavailuissa oli yhteistyö Suomen Palloliiton kanssa. Tarkoituksena oli, että Palloliitto saisi myös oman edustajansa yhdistyksen hallitukseen. Myös yhdistyksen lainopillinen toiminta oli ottamassa ensimmäisiä askeleita ja toiminta oli laajenemassa Lahden suuntaan.

Tamperelaisen pelaajayhdistyksen toiminta ei kuitenkaan kantanut, vaan siinä alkoi näkymään pieniä hiipumisen merkkejä. Sitten kohtalo puuttui peliin hieman yllättävästä suunnasta. Koko tamperelainen seurajalkapalloilu meni uusjakoon 1970-luvun puolessa välissä, kun Ilves-Kissat ja TaPa yhdistyvät Tampereen Ilvekseksi. Tämä fuusio sammutti jostain syystä myös pelaajayhdistyksen toiminnan Tampereella.

- Siinä aika pienellä porukalla yritettiin tehdä tätä hommaa, ja useasti kokoonnuttiin esimerkiksi Hakametsän jäähallin vieressä Ilves-Kissojen saunalla, mutta ei oikein kunnolla kuitenkaan saatu pelaajayhdistystoimintaa käyntiin, Pitko summaa jälkeenpäin.

Näin jälkikäteen ajateltuna tuskin on pelkkää sattumaa, että ensimmäiset pelaajayhdistysaktiivit löytyivät juuri Tampereelta ja Valkeakoskelta. Näillä kahdella tehdaskaupungilla oli vankka ja pitkä historiansa jo muutenkin työntekijöiden edunvalvontatyössä. Joka tapauksessa Tampereella kirjoitettiin ensimmäistä pelaajayhdistyshistoriaa koko Suomessa.