8.9.2020

SUEK julkaisi häirintätutkimuksen tulokset - Häirinnän poistaminen vaatii rohkeutta muuttua ja puuttua

Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö kilpaurheilussa häirintää: millaista mahdollinen häirintä on ollut ja ketkä mahdolliseen häirintään ovat syyllistyneet. Tutkimusaineiston perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK on tehnyt tutkimuksen pohjalta suositukset eri toimijoille.

Tutkimuksen tavoite on lisätä tietoa seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkimuksen aineisto koostuu yli 9 000 suomalaisen kilpaurheilijan vastauksista.

- On ollut hyvin merkityksellistä suunnata tutkimus suoraan urheilijoille. Urheilijoiden kokemuksellisen tiedon avulla luodaan vahvaa pohjaa urheilukulttuurimme kehittämiseksi entistä turvallisemmaksi ja eettisesti kestävämmäksi. Nyt saadaan tutkittua tietoa, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa ja ketkä siihen ovat mahdollisesti syyllistyneet, SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso sanoo.

Tutkimusaineiston perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa. Häirintä kytkeytyy urheilussa kulttuurillisiin rakenteisiin, kuten sukupuolten väliseen epätasa-arvoon sekä muihin eroihin yhteiskunnallisessa asemassa kuten ikään, seksuaalisuuteen, kieleen, etnisyyteen, uskontoon ja vammaisuuteen. Naissukupuoli, nuori ikä ja korkealla tasolla kilpaileminen lisäsivät merkittävästi seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemisen riskiä. Urheilulajien välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja seksuaalisen häirinnän yleisyydessä. Sukupuolisen häirinnän osalta eroja ei löydetty. Lajin vaikutus ei kuitenkaan lisännyt seksuaalisen häirinnän kokemisen riskiä yhtä voimakkaasti kuin muut häirinnän riskitekijät. Lajeja koskeviin tuloksiin liittyi myös epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi vastaajien mahdollinen valikoituminen eri lajeissa eri tavoin. 

Tutkimuksen mukaan seksuaalisen häirinnän kokeminen oli vähemmistöryhmien edustajista todennäköisintä seksuaalivähemmistöön kuuluneilla miehillä. Sukupuoleen perustuvan häirinnän kokeminen oli vähemmistöryhmistä todennäköisintä vammaisvähemmistöön kuuluneilla naisilla.

Tutkimuksen vastuullinen tutkija Annukka Lahti korostaa häirintään esimerkiksi epäasialliseen vitsailuun ja "läpän heittoon" puuttumisen merkitystä matalalla kynnyksellä.  

- Puuttuminen luo turvallisen toimintaympäristön, jossa osoitetaan konkreettisesti, että häirintää ei suvaita. Vastaajat kokivat puuttumisen keskeisenä keinona häirinnän torjumisessa. Ympäristössä, jossa häirintään puututaan, jokainen pystyy käyttämään resurssinsa olennaiseen, itse urheiluun, Lahti sanoo.

Lue lisää ja tutustu tutkimukseen täältä.