Teemu Tainio – Pelaajasta valmentajaksi

Vuosituhannen vaihteen miesten A-maajoukkuetta pidettiin niin kutsuttuna kultaisena sukupolvena. Nyt Euroopan huippusarjoissa koulitut pelaajat ovat antamassa oppejaan suomalaiselle jalkapallolle, kun useat tuon ajan pelaajat ovat joko siirtyneet tai siirtymässä valmennustehtäviin. Yksi heistä on Teemu Tainio.

Tainio pelasi mittavan uran kansainvälisillä kentillä. Torniolaisen TP-47:n kasvatti ampaisi Hakan kautta ranskalaisen Auxerren riveihin 18-vuotiaana. Sen jälkeen kokemusta karttui muun muassa Tottenhamista, Sunderlandista, Birminghamista, Ajaxista ja New Yorkista.

Tainion peliura päättyi vuonna 2014 HJK:ssa ja viime vuonna hän otti ensimmäiset askeleensa valmentajana toimiessaan Klubi 04:n kakkosvalmentajana. Täksi kaudeksi hän palasi Hakaan entisen päävalmentajansa Keith Armstrongin aisapariksi koskilaisten valmennukseen.

- Valmentaminen alkoi kiinnostaa jo peliuralla ja HJK-aikoina kävin B-kurssin. Peliuran jälkeen tein pari vuotta skoutin hommia ja vedin vähän henkeä. Se oli hyvä päätös, että sai ottaa vähän rauhassa peliuran jälkeen, ettei ryhtynyt heti valmentamaa ja sai tehdä hieman muita hommia. Valmentaminen on kuitenkin sen verran aikaa vievää hommaa, Tainio toteaa.

Vaikka peliuran aikana Tainiolle karttui aimo annos kokemusta, niin valmentajana hän on vielä alkumetreillä. Hän tiedostaa valmentajan ja pelaajien roolin erilaisuuden.

- Tässä oppii koko ajan uutta ja olen vasta toista vuotta valmentajana. Pelaajana riitti, että hoidit oman ruutusi ja se oli siinä. Valmentaminen on hyvin erilaista, kun pitää ottaa kaikki huomioon. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että hyvästä pelaajasta tulee myös hyvä valmentaja.

Tainio sai uransa aikana pelata useiden nimekkäiden valmentajien alaisuudessa. Auxerressa häntä ohjasi isällisin ottein ranskalaislegenda Guy Roux, Tottenhamissa hän pääsi nauttimaan Martin Jolin ja Juande Ramosin opeista, Sunderlandissa hän koki Roy Keanen ja Steve Brucen valmennusmetodit, Birminghamissa päävalmentajana toimi Alex McLeish ja New Yorkissa hän sai esimakua Huuhkajien tulevasta päävalmentajasta Hans Backesta.

- Aina sitä jotain yritti imeä, mutta en minä mitään kirjanpitoa tehnyt. Harjoituksia on kyllä muistissa ja koko ajan niitä palautuu lisää. Vuosien varrella ehti karttua jonkinlainen pankki erilaisia harjoitteita. Valmentaminen on kuitenkin jatkuvaa oppimista. Olen kysellyt paljon tutuilta kotimaisilta ja ulkomaisilta valmentajilta ja yrittänyt oppia heiltä. Tässä hommassa on tärkeää, että uskaltaa kysyä, Tainio muistuttaa.

Hän ei kuitenkaan myönnä pitävänsä yhtä tiettyä valmentajaa esikuvanaan.

- Kaikilla valmentajilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Itse olen sitten yrittänyt ottaa ne hyvät puolet.

Tainio valittiin hiljattain UEFA:n A-valmentajakurssille. Tainion lisäksi kurssilla nähdään myös Mikael Forssell, Mika Väyrynen ja Markus Heikkinen. Nelikon lisäksi kultaisen sukupolven pelaajista muun muassa Sami Hyypiä, Jari Litmanen, Antti Niemi, Mika Nurmela, Jonathan Johansson, Petri Pasanen, Sheki Kuqi, Mixu Paatelainen ja Simo Valakari ovat joko jo siirtyneet tai siirtymässä valmennukseen.

- Ehkä me emme osaa mitään muuta, Tainio naurahtaa entisten maajoukkuekollegoidensa joukkoryntäyksestä valmennuksen pariin.

- Luulen, että kaikilla on niin kova kilpailuvietti ja valmentamisesta saa samanlaisia kiksejä kuin pelaamisesta. Voittaminen on molemmissa kaiken A ja O, Tainio jatkaa.

Tainion mukaan on tärkeä, että entiset huippupelaajat tuovat maailmalla opitut asiat käyttöön myös Suomessa.

- Kaikki ovat pelanneet ulkomailla erilaisten valmentajien alaisuudessa ja nyt kannamme kortemme kekoon Suomessa. Olisi typerä olla käyttämättä sitä tietotaitoa. On positiivista, että niin moni haluaa valmentajaksi. On kuitenkin muistettava, ettei ulkomailla pelaaminen välttämättä tee yhtään sen parempaa valmentajaa kuin ne jotka ovat olleet Suomessa.

Hän kokee pelaajaurasta kuitenkin olevan hyötyä valmennuksessa erityisesti pelaajien henkisen tilan arvioimisessa.

- Kyllä sitä varmasti tietää miten pelaajat suhtautuvat asioihin, mistä he pitävät ja mistä he saavat ärsykkeitä.

Pelaajana Tainio tunnettiin väsymättömänä taistelijana, joka lopulta raivasi tiensä Meri-Lapista Euroopan huipulle. Nyt hän lähtee tavoittelemaan uutta nousua valmentajana.

- Valmentamisessa voi oppia koko ajan ja tämä on tietyllä tavalla loputon polku. Futis muuttuu koko ajan. Nyt pistetään kaikki paukut valmentamiseen samalla tavalla kuin pelaajana pistettiin pelaamiseen. Jos pelaajana tavoitteena oli joskus päästä ulkomaille, niin se sama tavoite pätee varmasti myös valmentamisessa, Tainio valottaa.