Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
28.11.2020

Urheilijan tulee ottaa koronavirus vakavasti – myös oireettomana

Palaaminen harjoituksiin tapahtuu asteittain riittävän levon jälkeen.

Uusien covid-19- eli koronavirustapausten määrä ja ilmaantuvuus ovat nousussa Suomessa. Myös urheilijoita on sairastunut koronaan, ja koska virus voi jättää pysyviä jälkiä sairastuneeseen, on sen kanssa oltava varuillaan.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari huomauttaa, että koronavirusta esiintyi ensimmäisen kerran alle vuosi sitten – esimerkiksi taudin oireet jo tiedetään, mutta hyvin monessa asiassa riittää vielä opittavaa.

– Kuinka paljon sairastuneella on oireita esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua, jos tauti aiheuttaa esimerkiksi keuhkokudokseen muutoksia? Emme voi tietää vielä, koska pitkäaikaistuloksia ei ole kerätty, Vasankari sanoo Palloliiton verkkosivuilla.

– Tällä hetkellä tiedelehdistä luetaan artikkeleita, jotka koskettavat sitä taudin vaihetta, jota elimme keväällä. Keväällä valtaosa lieväoireisista koronapotilaista jäi tunnistamatta, toisin kuin nyt, jolloin testit paljastavat oireettomia ja lieväoireisiakin koronapotilaita.

Kun puhutaan toipumisesta ja kentille palaamisesta, pitää huomioida yksilöllisyys. Taudin oireiden kesto ja vakavuus vaikuttavat merkittävästi kentille paluuseen. Täysin oireettomia, lievistä ja vakavista oireista kärsiviä henkilöitä ei voi laittaa yhteen muottiin. Myös aikaisemmat perussairaudet ja niiden hoito pitää ottaa huomioon.

Vasankari havainnollistaa eroa tavalliseen infektiosairauteen seuraavalla esimerkillä. Mikäli urheilijalla on flunssa, perussäännön mukaan muutaman oireettoman päivän jälkeen urheilua voi jo kokeilla, eikä viikon päästä pientä flunssaa ei välttämättä edes muista. Koronavirus eroaa tästä huomattavasti.

– Koronaviruksen kanssa emme voi antaa yhtä kaikille sopivaa ohjetta, sillä taudin oireiden kirjo on suuri. Ohjeistukset kentille paluusta hieman vielä elävät, mutta yleisimmin puhutaan minimissään kahden viikon todellisesta lepoajasta – silloinkin, kun oireita ei ole. Parin viikon odotus perustellaan sillä, että tauti on hitaasti kypsyvä, ja alkuun oireettomallekin henkilölle voi tulla oireita myöhemmin, Vasankari kertoo.

– Kentille paluun yhteydessä urheilijasta ja taudin oireista riippuen voi myös olla tarpeen monitoroida leposykettä, tuntemuksia rasituksen aikana, väsymyksen tunnetta, lihassärkyä tai seurata sydämen, keuhkojen ja munuaisten toimintaa lääkärin ohjaamilla testeillä. Erityisesti niiden urheilijoiden kohdalla, joilla koronan oireet ovat kestäneet pidempään tai olleet rankempia, ja joilla on muita perussairauksia kuten diabetes.

Koronalla vahva yhteys sydänlihastulehdukseen

Kardiologi Kirsi Korpi kertoo, että kansainvälisten ohjeistusten mukaan lepoajaksi suositeltiin keväällä kahta viikkoa, ja tämän jälkeen asteittaista paluuta harjoitteluun seuraavan 1–2 viikon aikana. Ohjeistukset vaihtelevat hivenen maittain, ja joka kuukausi on tullut uusia päivityksiä urheilijan sydänasioista sitä mukaa, kun tieto infektiosta on lisääntynyt.

Viimeisimpien tietojen (British Journal of Sports Medicine) mukaan infektion oireettomana sairastanut urheilija saa aloittaa harjoittelun lepoajan jälkeen asteittain. Urheilijan tulisi seurata, alkaako ilmaantumaan oireita, kuten sykkeen nousua, alentunutta suorituskykyä, rintakipua tai sydäntuntemuksia. Mikäli näitä ilmaantuu, tulisi urheilija ohjata kardiologin vastaanotolle tutkimuksiin.

Urheilijat, joilla on ollut lieviä tai keskivaikeita oireita, tulisi tutkimuksen mukaan ohjata kardiologisiin tutkimuksiin ennen pelaamaan pääsyä. Tutkimuksissa urheilijalta otetaan sydänfilmi ja heille tulee tehdä sydämen kaikukuvaustutkimus. Arvio pelaamaan pääsystä tehdään kardiologin toimesta.

– Oireeton pelaaja tulee suunnata kardiologin luokse jatkotutkimuksiin, mikäli pelaaja muuttuu oireiseksi aloitettuaan harjoittelun. Meillä ei ole aikaisemmin ollut virusta, joka aiheuttaa tällaista määrää sydänlihastulehduksia, Korpi kertoo.

Korpi ottaa esimerkiksi saksalaisen tutkimuksen, jossa oli mukana sata koronaan sairastunutta ihmistä. Mukana oli sekä sairaala- että kotihoidossa olleita, ja peräti 60 prosentilla oli viitteitä sydänlihastulehduksesta magneettitutkimuksessa.

Urheilijoille tehdyssä tutkimuksessa Yhdysvaltain Ohiossa taas todettiin joko täysin oireettomilla tai vähäoireisilla urheilijoilla olleen 15 prosenttia sydäntulehdusmuutoksia sydämen magneettitutkimuksessa.

Urheilijan palatessa kentille tulee huomioida kolme asiaa – harjoituskertojen määrä, niiden kesto sekä niiden intensiteetti. Näitä asioita pitää tehdä asteittain. Aluksi harjoittelun tulee olla selkeästi vähemmän kuormittavaa, minkä jälkeen harjoitusten määrää, kestoa sekä rasitusta voi vähitellen nostaa. Korpi antaa esimerkin ensimmäisten päivien harjoittelusta.

– Ensimmäisellä harjoituskerralla voi tehdä 25 prosenttia tehosta ja määrästä, jolloin seuraava päivä on lepopäivä. Silloin tarkastellaan, tuleeko sykkeen nousua tai onko voinnissa jotain poikkeavaa. Jos vointi on hyvä, seuraavana päivänä voi taas tehdä 25 prosenttia tehosta ja määrästä. Sitten yksi lepopäivä, jonka jälkeen voi hiljalleen alkaa nostaa tehoja.

On tärkeää toimia yhdessä, mutta myös yksilön vastuu on merkittävä. Jatketaan toimimista turvallisesti ja vastuullisesti – toimitaan viranomaisohjeiden mukaisesti, huolehditaan käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskien käytöstä. Kipeänä urheilutapahtumat on syytä jättää aina väliin.

www.palloliitto.fi