Jalkapallo kuuluu kaikille!

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.


Vastaanottokeskusten turnaus vuonna 2015 Eerikkilässä.

Suomen Palloliiton kanssa saavutetun kehityksen ja yhteisymmärryksen rinnalla Jalkapallon Pelaajayhdistys verkostoitui myös suoraan jalkapalloa koskevien päätöksentekoelimien ulkopuolella. Sen seurauksena on syntynyt Pelaajayhdistyksen yhteiskuntavastuullinen sektori.

Erittäin merkittävä avaus yleiseen edunvalvontatyöhön sekä yli lajien ulottuvaan urheilijoiden yhteistyöhön on vuonna 2002 perustettu Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry. Tämä yleishyödyllinen yhdistys on kytkeytynyt myöhemmin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK:n, piiriin. Se on vienyt samalla koko Pelaajayhdistyksen toimintaa kohti ammatillisen edunvalvonnan näkökulmaa.

Muista yhteiskuntavastuullisista hankkeista merkittävimpiä ovat rasismia ja syrjintää nollatoleranssilla vastustava ”Punainen kortti rasismille” -hanke sekä ottelumanipulaatiotapauksia ennalta ehkäisevä ”Red Button” -hanke.

Rasismin vastainen työ käynnistyi yhteistyössä Monikulttuurisen Liikuntaliiton, FIMU:n, kanssa. Pelaajayhdistys ja FIMU solmivat vuonna 2006 yhteistyösopimuksen, josta jalostui ”Punainen kortti rasismille” -hanke.

Vuonna 2012 Pelaajayhdistys aloitti yhteistyön Maahanmuuttoviraston kanssa. Pelaajayhdistyksen ja Maahanmuuttoviraston rasismin vastainen yhteistyö konkretisoitui vierailuiksi suomalaisissa vastaanottokeskuksissa. Pelaajayhdistys ja pelaajat veivät jalkapalloa vastaanottokeskuksiin vuosien 2012 ja -13 aikana ”Jalkapallo kuuluu kaikille” -jalkapallotapahtumien nimissä. Suomalaiset jalkapalloilijat otettiin vastaanottokeskuksissa erinomaisesti vastaan.

FIMU-yhteistyö laajeni samaan aikaan, kun ”Punainen kortti rasismille” -kampanjaan liittyivät mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan pelaajayhdistykset. Vuonna 2015 kampanjaan liittyi mukaan myös SAK. Vuonna 2016 hanke eteni muun muassa Veikkausliigaseurojen järjestämiksi ”Punainen kortti rasismille” -teemaotteluiksi.

Lisäksi vastaanottokeskusten ”Jalkapallo kuuluu kaikille” -jalkapallotapahtumista kehittyi lopulta vuosittainen Vastaanottokeskusten SM-lopputurnaus. Turnaus on pelattu kaksipäiväisenä tapahtumana kahdentoista vastaanottokeskuksen kesken Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin hienoissa olosuhteissa.

- Eerikkilässä ovat olleet harjoitusleirillä kaikki Suomen maajoukkueet. Vastaanottokeskukset pääsevät pelaamaan samassa ympäristössä, missä suomalaiset tähtipelaajat leireilevät. Eerikkilän on koko suomalaisen jalkapallon yhteinen koulutuskeskus. Tällainen kaksipäiväinen tapahtuma on virkistävää vastapainoa vastaanottokeskusten arkeen. Eri vastaanottokeskusten asukkaat ja työntekijät pääsevät tapaamaan toisiaan kentällä ja sen ulkopuolella. ”Jalkapallo kuuluu kaikille” -teema konkretisoituu tässä parhaalla mahdollisella tavalla, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola muistuttaa.

Suomalaista jalkapalloyhteisöä kuohutti vuoden 2005 ottelumanipulaatiotapaukset. Jalkapallon Pelaajayhdistys sai silloin kimmokkeen toimia ottelumanipulaatioiden ehkäisemiseksi. Tämä projekti alkoi vuonna 2011. Pelaajayhdistys lanseerasi ”Stop Fixed Matches – Players Red Button” -mobiilisovelluksen yhteistyössä FIFPro:n sekä Ruotsin, Unkarin, Hollannin ja Skotlannin pelaajayhdistysten kanssa.

- Red Button on Pelaajayhdistyksen kehittämä työkalu ja hyvin konkreettinen esimerkki siitä, kuinka haluamme olla koko jalkapallo- ja urheiluperheen edelläkävijänä taistelussa ottelumanipulaatioita vastaan, Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Sihvola painottaa.

Vuonna 2013 Pelaajayhdistys järjesti Suomessa ensimmäisen ottelumanipulaatioiden vastaisen seminaarin, jolloin ehkäisevään toimintaan saatiin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen Palloliitto, Veikkausliiga, Veikkaus sekä keskusrikospoliisi.

”Red Button” kiinnosti tietysti myös kansainvälisiä jalkapallojärjestöjä. Jalkapallomaailman ulkopuolella OKM ryhtyi rahoittamaan kehityshanketta Suomessa, mutta kansainvälisesti se herätti myös Kansainvälisen rikospoliisijärjestön, Interpolin, kiinnostuksen.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta