Venla Salon opinnäytetyö: Pelaajien kokemukset pään alueen iskuista yleisiä - lisäsuojan käyttö yhä harvinaista

Jalkapallon Pelaajayhdistys (JPY) oli mukana toteuttamassa kyselyä, joka kartoitti pelaajien kokemuksia pään alueen iskuista sekä suhtautumista pään lisäsuojaukseen jalkapallossa ja futsalissa. 

Kysely toteutettiin keväällä 2026, ja siihen vastasi 117 pelaajaa eri sarjatasoilta. Tulokset piirtävät selkeän kuvan: pään alueen iskut ovat arkipäivää monille pelaajille, mutta lisäsuojien käyttö on yhä harvinaista. Kysely on osa Venla Salon Turun ammattikorkeakoulussa tekemää opinnäytetyötä. Salon kiinnostus aiheeseen ei syntynyt sattumalta. Hänellä on omalta uraltaan kokemusta pään alueen iskuista, joten hän on myös itse pohtinut pään lisäsuojan käyttöä. 

– Itselläni on jonkun verran kokemuksia pään alueen iskuista ja muutamia aivotärähdyksiä. Harkitsin itsekin pään lisäsuojaa ja kokeilinkin joitain vaihtoehtoja, mutta olisin silloin kaivannut kevyempää vaihtoehtoa, Salo kertoo. 

Opinnäytetyössään hän halusi yhdistää itselleen tärkeät teemat: jalkapallon, futsalin ja liiketoiminnan. 

– Uskon, että kevyemmälle pään lisäsuojalle olisi kysyntää ja tarvetta. Opinnäytetyössä pohdin myös jatkokehityksen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmia lähteä kehittämään prototyyppiä, mutta olisi todella mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja aiheesta voisi syntyä. Kevyessä pään lisäsuojassa olisi varmasti paljon potentiaalia. 

 

Lähes kaikki kokeneet iskuja – lähes puolet päävammoja 

Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista on pään alueen iskujen yleisyys: 

• 92 prosenttia vastaajista oli kokenut pään alueen iskuja ainakin kerran 

• 45 prosenttia kertoi saaneensa päävamman tai aivotärähdyksen 

Tulokset osoittavat, että pään alueen kontaktit ovat merkittävä osa sekä jalkapallon että futsalin arkea. Samalla ne korostavat tarvetta lisätä tietoisuutta oireiden tunnistamisesta ja hoitamisesta. 

Vaikka lähes puolet vastaajista kertoi kokeneensa päävamman tai aivotärähdyksen, niin silti suhtautuminen pään lisäsuojaukseen oli melko varauksellista. 

– Esteenä voi olla vähän molempia: lisäsuoja koetaan vastaajien mukaan epäesteettiseksi ja raskaaksi käyttää, Salo toteaa. 

Tutkimuksessa havaittiin, että henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat asenteisiin. Päävamman kokeneet pelaajat suhtautuivat lisäsuojaukseen keskimäärin myönteisemmin kuin ne, joilla kokemusta ei ollut. 

 

Lisäsuojien käyttö vähäistä, mutta kiinnostusta löytyy 

Vaikka pään alueen iskut ovat yleisiä, lisäsuojien käyttö on edelleen hyvin vähäistä: 

• vain 7 prosenttia vastaajista käytti pään lisäsuojaa kyselyn aikana 

Yleisimpiä syitä käyttämättömyyteen olivat kokemus siitä, ettei lisäsuojaa tarvita, sekä huoli sen vaikutuksesta pelaamiseen, mukavuuteen ja ulkonäköön.  

Samaan aikaan kiinnostusta uusille ratkaisuille on nähtävissä. Jopa 43 prosenttia vastaajista arvioi käyttävänsä kevyttä, pelaamista vähemmän häiritsevää lisäsuojaa melko tai erittäin todennäköisesti. Vaikka pään lisäsuojaus herätti kiinnostusta, Salo korostaa, ettei yksittäinen varuste ratkaise koko ongelmaa. 

– Loppupeleissä pään lisäsuojat eivät pysty estämään vakavampia vammoja. Yleisesti olisi hyvä keskittyä erityisesti myös niskan alueen vahvistamiseen. Aihetta pitäisi tutkia ja kehittää edelleen. 

Salon mukaan myös harjoittelussa voitaisiin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kontaktitilanteisiin ja siihen, miten pelaajia valmistetaan kohtaamaan iskuja turvallisesti. 

 

Pelaajat haluavat valinnanvapauden 

Selvä enemmistö vastaajista suhtautui kriittisesti lisäsuojien pakollisuuteen. 

• 70 prosenttia kannatti sitä, että pään lisäsuojien käyttö säilyy vapaaehtoisena 

Tulokset viittaavat siihen, että mahdolliset muutokset varustekäytäntöihin edellyttävät laajaa hyväksyntää pelaajilta sekä parempaa tietoa lisäsuojauksen hyödyistä. Salon mukaan pään lisäsuojauksen yleistyminen vaatii ennen kaikkea keskustelua, näkyviä esimerkkejä sekä mahdollisuutta kokeilla sitä matalalla kynnyksellä.  

– Olisi tärkeää, että lisäsuoja on helposti saatavilla ja sitä voisi kokeilla esimerkiksi harjoituksissa. Haastatteluissa tuli myös esiin, että pelaajatarinoita olisi hyvä kuulla lisää.  

– Tärkeää on, että asiasta keskustellaan. Esikuvilla on suuri merkitys. Olisi tärkeää normalisoida lisäsuojan käyttöä ja näyttää, että myös huippupelaajat kiinnittävät huomiota päävammojen ehkäisyyn. 

Meksikon maajoukkueessa MM-kisoissa pelannut Raúl Jiménez käyttää edelleen suojaavaa päänauhaa vuoden 2020 kallomurtuman jälkeen. Tunnettujen ammattilaispelaajien esimerkit kuitenkin osoittavat, että suojan käyttö liittyy useimmiten vakavaan aiempaan vammaan eikä ennaltaehkäisevään käyttöön. 

 

Tarve lisätutkimukselle ja kehitystyölle 

Avoimissa vastauksissa nousi esiin toistuvasti tarve lisätä luotettavaa tietoa pään lisäsuojien toimivuudesta, hyödyistä ja rajoitteista. Lisäksi pelaajat korostivat käytännön näkökulmia: lisäsuojan tulee olla mukava, huomaamaton ja peliin sopiva, jotta sen käyttö voisi yleistyä.  

JPY:n rooli kyselyn toteutuksessa oli keskeinen pelaajien äänen esiin tuomisessa. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä päätöksenteon että varustekehityksen tueksi. 

Lisää tutkimusta ja avointa keskustelua tarvitaan, jotta ratkaisut ovat sekä turvallisia että pelaajien hyväksymiä. Vaikka pään lisäsuojaus herättää kiinnostusta, Salo korostaa, ettei yksittäinen varuste ratkaise koko ongelmaa.  

Viime vuosina keskustelua on käyty myös puskemisen rajoittamisesta erityisesti juniorijalkapallossa. Salon mukaan täyskielto ei olisi oikea ratkaisu, vaan esimerkiksi Palloliiton antamat puskemiseen liittyvät suositukset ovat erittäin hyviä.  

– Puskeminen on niin iso osa lajia, että en usko, että sitä kannattaa kieltää tai rajoittaa kokonaan. Palloliiton tekemät suositukset ja linjaukset puskemiseen ovat hyviä junioripelaajille, mutta kokonaan kieltäminen ei ole ratkaisu. Puskeminen on osa jalkapalloa ja futsalia. 

– Lisäsuoja ei myöskään yksin riitä estämään vammoja, vaan aihetta pitäisi tutkia ja kehittää edelleen. Lisäksi harjoittelussa voitaisiin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kontaktitilanteisiin ja siihen, miten pelaajia valmistetaan kohtaamaan iskuja turvallisesti, Salo päättää.  

Kuva: Janne Hirvensalo

 

Katso raportti kyselyn tuloksista täältä.  

Lue Salon opinnäytetyö Theseuksessa. 

Suunnitteletko tai oletko juuri aloittanut jalkapallolajeihin (jalkapallo, futsal, e-jalkapallo, soveltava jalkapallo) liittyvän opinnäytetyön tekemisen? Jalkapallo-Säätiö ja Palloliitto tukevat viiden opinnäytetyön toteutusta avustuksella lukuvuonna 2026-27. Avustuksen saajille tarjotaan lisäksi sparraustukea ja apua tarvittavan aineiston hankinnassa. Haku koskee valtakunnallisesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita ja päättyy 30.10.2026 klo 12.00. Lisätietoa tästä uutisesta.   

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön JPY (@fpafinland) jakama julkaisu