11 nopeaa kysymystä Tinja-Riikka Korpelalle

Tinja-Riikka “Tinni” Korpelan pelaajaura on ollut poikkeuksellinen osa suomalaisen naisjalkapallon historiaa. Pitkä ura on vienyt hänet Suomesta kansainvälisille kentille ja Helmareiden maalille, jossa Korpela on ollut vuosien ajan yksi suomalaisen jalkapallon tunnetuimmista kasvoista.

Saavutusten rinnalla Korpelan urasta jää mieleen ennen kaikkea pitkäjänteisyys ja tinkimätön ammattimaisuus. Maalivahtina hän on kantanut vastuuta paikalla, jossa onnistumiset ja pettymykset näkyvät usein erityisen kirkkaasti. 

Pelaajayhdistykselle Tinni on ollut paljon enemmän kuin menestynyt jalkapalloilija. Hän on ollut aktiivisesti mukana pelaajien yhteisten asioiden edistämisessä ja tuonut pitkän kansainvälisen uransa kokemusta pelaajien äänen vahvistamiseen. Hän on kuulunut niihin pelaajiin, jotka ovat olleet valmiita antamaan aikaansa ja käyttämään omaa asemaansa myös muiden pelaajien ja koko pelaajayhteisön hyväksi. 

Tinnin merkitys ei siksi mahdu pelkästään otteluihin, torjuntoihin tai saavutuksiin. Pitkällä urallaan hän on näyttänyt esimerkkiä siitä, millaista on tavoitella omaa unelmaansa vuodesta toiseen, millaista on myös ottaa kantaa itselle ja yhteiskunnalle merkittäviin asioihin ja samalla kantaa vastuuta myös siitä yhteisöstä, jonka osa itse on. 

Laitoimme Tinnin 11 nopean kysymyksen ääreen

- Taisi olla, että jätänkö mun juomapullon maalin viereen vai käynkö hakemassa sen, niin kuin yleensä teen aina heti kun peli loppuu. Jätin pullon ja halasin Aino Kohtamäkeä, HPS-legendaa, joka myös kenties pelasi uran viimeisen ottelunsa. Sitten koko joukkue olikin meitä halaamassa ja pronssijuhlat alkoivat, joten juomapullo jäi. Onneksi vältyin sakoilta, sillä maalivahtikollegani Venla Roine oli käynyt hakemassa mun pullon talteen!  

2. Kuka vaikutti eniten siihen, millainen pelaaja sinusta tuli? 

- ⁠Tosi vaikea sanoa vain yhtä henkilöä, totta kai oma perhe, omat vanhemmat ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, että rakastuin urheiluun. Jos yksi henkilö pitää sanoa, se on Marko Saloranta. Nuo kaudet 2005-2009 kun olin 18-23 -vuotias olivat tärkeissä osassa mun kehitystä. Make auttoi mua laittamaan mun fysiikan minttiin ja sitä kautta itsevarmuuteni myös, ja olin valmis maailmalle. 

3.⁠ ⁠Mitä jäät kaipaamaan jalkapalloilijan arjesta kaikkein eniten?  

- Säännöllistä arkea, treenien pienpelejä ja buffet ruokailuja! 

4.⁠ ⁠Entä mitä et varmasti jää kaipaamaan?  

- ⁠Ainaista matkustamista! Istumista bussissa, lentokoneessa, junassa.. 

5.⁠ ⁠Mikä yksittäinen torjunta uraltasi on jäänyt parhaiten mieleen?  

- Niitä on paljon. Muistan tosi tarkasti tosi monta torjuntaa, sen miltä ne tuntuivat mun kropassa ja mielessä. Mutta taas, jos yksi pitää sanoa, sanon 2009 EM-kotikisojen avausottelussa Tanskaa vastaan tekemäni vastaantulo, jossa jotenkin ihmeellisesti sain pallon vastustajalta ilman, että käytin edes käsiäni. Vieläkin, jos katon sitä tilannetta nauhalta, ihmettelen vaan, että mitä mä teen, mutta eipä sillä ole väliä, miten niitä palloja ja tilanteita torjuu, kunhan torjuu. 

6.⁠ ⁠Kuka pelaaja on saanut sinut urasi aikana ajattelemaan: miten tuon voi pysäyttää?  

- Saksan legendaarinen Birgit Prinz oli kyllä kova, isokokoinen hyökkääjä, vahva kuin mikä. Nykyajan pelaajista tulee mieleen Manchester Cityn Khadija "Bunny" Shaw, jota vastaan myös pelasin. 

7.⁠ ⁠Mikä on maalivahdin työssä sellaista, mitä kenttäpelaajat eivät koskaan täysin ymmärrä? 

- Se henkinen puoli, että siellä maalilla ollaan oikeasti todella yksin ja vastuu on iso. Veskari ei voi ottaa samanlaisia riskejä kuin kenttäpelaajat ottavat, jotka tietävät, että maalivahti on vielä siellä heidän takanaan. Veskareille tulee töitä, jos kenttäpelaajat ovat menettäneet jossain pallon - sehän se meidän työnkuvamme on. 

8.⁠ ⁠Jos saisit pelata yhden ottelun uraltasi uudelleen, minkä valitsisit?  

- Ehdottomasti Irlanti-karsintapelit vuoden 2023 MM-kisoihin. Sekä vieras- että kotipelistä jäi paljon itselläni hampaankoloon, ja vielä kun Irlanti loppujen lopuksi pääsi MM-kisoihin jatkokarsintojen kautta, niin kyllä mietin monta kertaa, että meidän pitäisi olla tuolla kekkereissä. 

9.⁠ ⁠Mitä sanoisit nyt nuorelle Tinja-Riikalle, joka vasta haaveili ammattilaisuudesta?  

- Usko itseesi ja ole rohkea, ja muista, että vastoinkäymiset kuuluvat urheilijan elämään, samalla tavalla kuin kenen muun tahansa elämään. 

10.⁠ ⁠Olet ollut vahva ääni myös kentän ulkopuolella. Mistä asiasta pelaajien pitäisi mielestäsi puhua enemmän?  

- Urheilijoiden aseman arvostuksesta. Puhumme paljon nyky-yhteiskunnan ongelmista; mielenterveyshaasteista ja nuorten syrjäytymisestä. Urheilu ja urheilijat voivat olla tärkeässä asemassa monelle lapselle ja nuorelle. Kaikista ei voi eikä tarvitse tulla huippu-urheilijoita, mutta esikuvien merkitys nuorille ja miksei aikuisillekin on kiistaton - millaista esimerkkiä haluamme lapsille ja nuorille antaa. 

Maalissa: T-R Korpela 

Topparit: Linda Sembrant, Whitney Engen

Laitapakit: Tuija Hyyrynen, Emma Koivisto

Keskikenttä: Anne Mäkinen, Maéva Clémaron, Verónica Boquete

Hyökkääjät: Marta, Vivianne Miedema, Laura Kalmari