Tutkimus: Useat aivotärähdykset voivat heikentää tarkkaavaisuutta

68 naisammattilaisjalkapalloilijaa osallistui tutkimukseen, joka tuo uutta, naisurheilijoihin kohdistuvaa näyttöä aivotärähdysten vaikutuksista. FIFPRO:n johtaman selvityksen mukaan pelaajat, jotka olivat kokeneet kolme tai useampia aivotärähdyksiä, suoriutuivat selvästi heikommin tarkkaavaisuutta mittaavista tehtävistä kuin vähäisemmän määrän aivotärähdyksiä raportoineet pelaajat. Suomalaispelaajista tutkimuksessa ovat mukana mm. Tia-Maria Jaakonsaari, Jessica Kiviaho ja Milla Punsar.   

Tarkkaavaisuus heikkeni selvästi – laaja-alaisia ongelmia ei havaittu

Tutkimukseen osallistuneet pelaajat suorittivat verkkopohjaisia testejä, joilla arvioitiin muun muassa reaktioaikoja, muistia ja motorisia taitoja. Tulokset osoittivat, että nimenomaan tarkkaavaisuutta vaativat suoritukset heikkenivät eniten niillä, joilla oli useita aiempia aivotärähdyksiä. Jalkapallossa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi haasteita sijoittumisessa, vastustajien ja pallon seuraamisessa sekä nopeassa reagoinnissa pelitilanteisiin.

Kokonaisuudessaan pelaajat kuitenkin suoriutuivat hyvin: 11 kognitiivista osa-aluetta 12:sta oli normaalilla tasolla yleisväestöön verrattuna. Motorinen nopeus oli jopa keskimääräistä parempi, mikä heijastaa huippu-urheilun vaativuutta. Tutkimuksessa ei havaittu laaja-alaisia kognitiivisia ongelmia pelaajien uran aikana.

Aivotärähdykset yleisiä – erityisesti puolustajilla

Tutkimus paljasti myös, kuinka tavallisia aivotärähdykset ovat naisten huippujalkapallossa: 43 prosenttia pelaajista oli kokenut vähintään yhden aivotärähdyksen. Eniten aivotärähdyksiä raportoivat puolustajat, joista joka toinen oli saanut aivotärähdyksen uransa aikana.

”Naisjalkapallo on ollut aliedustettuna tutkimuksessa”

FIFPRO:n lääketieteellinen johtaja, professori Vincent Gouttebarge, korostaa tutkimuksen merkitystä:

”Naisjalkapallo on ollut pitkään aliedustettuna aivotärähdystutkimuksessa. Tämä tutkimus tarjoaa tärkeää ja aiempaa täsmällisempää tietoa. Kokonaiskuva on rohkaiseva, mutta toistuvat aivotärähdykset voivat vaikuttaa tarkkaavaisuuteen – ja siksi tarvitaan lisää tutkimusta.”

Samanlaisia tuloksia on saatu myös miesammattilaisista: suurin osa kognitiivisista taidoista säilyy hyvällä tasolla, mutta aivotärähdykset heikentävät tarkkaavaisuutta sukupuolesta riippumatta.

Tarve tarkemmalle seurannalle ja turvalliselle paluulle kentälle

Vaikka tutkimus ei vielä riitä uusien virallisten ohjeistusten laatimiseen, se vahvistaa tarvetta entistä huolellisempaan aivotärähdysten arviointiin. FIFPRO korostaa erityisesti return-to-play -protokollan merkitystä ja varovaisuutta tilanteissa, joissa pelaajalla on ollut useita aivotärähdyksiä. Return-to-Play (RTP) -protokolla on lääkärin valvoma, monivaiheinen prosessi, jonka avulla urheilija palaa asteittain täyteen harjoittelu- ja pelikuormitukseen aivotärähdyksen jälkeen. Sen tavoitteena on estää uudelleen loukkaantuminen ja pitkäaikaiset terveysongelmat. Protokolla etenee vaiheittain: ensin levosta kevyeeseen aerobiseen harjoitteluun, sitten kontaktittomiin lajitaitoihin, tämän jälkeen rajattuun kontaktiharjoitteluun ja lopulta kilpailutilanteisiin.

Taustalla pitkäkestoinen Drake Football Study

Aivotärähdyksiä koskeva analyysi on osa vuonna 2019 käynnistynyttä Drake Football Study -tutkimushanketta, joka seuraa 170 mies- ja naisjalkapalloilijaa heidän uransa aikana ja sen jälkeen. Kymmenvuotinen tutkimus on tuottanut aiemmin tietoa muun muassa pelaajien nivelrikosta, gynekologisesta terveydestä ja mielenterveydestä. Hanketta rahoittaa The Drake Foundation ja siinä ovat mukana Amsterdam UMC, Mehiläinen ja Push Sports.

Kuva: Imago