9.10.2018

SUEK:n tutkimus: Häirintä kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan kymmenet suomalaiset jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueiden pelaajat ovat kokeneet häirintää pelaajauransa aikana. Selvitys toteutettiin liittojen yhteisestä aloitteesta.

SUEK:n tutkimukseen mukaan häirintä kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin. Vakavissa tapauksissa häirintään syyllistyi useimmiten urheilijaan auktoriteetti- tai luottamussuhteessa oleva henkilö.

SUEKin selvityksessä tutkittiin seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa. Tutkimuskohteena olivat vuosina 2017–2018 maajoukkuepelejä pelanneet miehet, naiset, tytöt ja pojat. Tarkoituksena oli selvittää, ilmeneekö maajoukkueissa häirintää, millaista mahdollinen häirintä on ollut ja ketkä mahdolliseen häirintään ovat syyllistyneet. Lisäksi selvitettiin, ovatko pelaajat kokeneet häirintää muulloin pelaajaurallaan. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 496 pelaajaa vastausprosentin ollessa 55. Suhteellisesti eniten häirintää olivat kokeneet naispuoliset jääkiekkoilijat.

Useampi kuin joka kymmenes

SUEK selvitti seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemuksia jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa. Selvityksen perusteella useampi kuin joka kymmenes maajoukkuepelaaja (54 vastaajaa) oli kokenut pelaajaurallaan häirintää. Valtaosa häirintää kokeneista oli naisia.

Suurin osa vakavaksi luokitellusta häirinnästä oli tapahtunut muualla kuin maajoukkueessa, mutta myös maajoukkuetoiminnassa oli koettu epäsopivaa käytöstä. Kaikki maajoukkueessa tapahtunut fyysistä itsemääräämisoikeutta loukannut häirintä oli mies- tai poikaurheilijoiden kokemaa. Useat naisurheilijat kertoivat kokeneensa maajoukkueissa sukupuoleen perustuvaa häirintää.

– Selvityksen mukaan urheilijat eivät koe pitkäaikaista tai toistuvaa seksuaalista häirintää tai sen uhkaa maajoukkuetoiminnassa. Useat pelaajat ovat kuitenkin joutuneet tilanteisiin, jotka ovat ylittäneet sopivuuden rajan, selvityksen tehnyt projektitutkija, liikuntatieteiden maisteri Johanna Hentunen SUEKista sanoo tiedotteessa.

”Valta usein häiritsijällä”

Maajoukkueen ulkopuolella häirintää oli kokenut yhteensä 33 henkilöä. Heistä kymmenen oli kokenut fyysistä seksuaalista häirintää. Ahdisteluun syyllistyi usein valmentaja tai muu joukkueen taustahenkilö.

– Erityiset huolenaiheet selvityksen perusteella ovat auktoriteettiaseman väärinkäyttö ja häirintätapausten puutteellinen ratkaiseminen. Valta on useimmiten häiritsijällä. Häirintää kokeneet urheilijat eivät ole löytäneet keinoja raportoida kokemastaan ja hakea apua, Hentunen sanoo.

Selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotta häirinnästä olisi vastaisuudessa helpompi kertoa ja siihen osattaisiin puuttua.

– Kynnys raportoida häirinnästä on liian korkea. Liikunta- ja urheilutoimijat tarvitsevat käytännön keinoja, joiden avulla he osaavat käsitellä ja ratkaista häirintätapauksia, Hentunen sanoo.