24.9.2020

Visiotyö polkaistaan käyntiin – Kaikki huippusarjojen pelaajat jäseniksi vuoteen 2012 mennessä

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.


Kalle Sorja on toiminut JPY:n hallituksessa.


Jalkapallon Pelaajayhdistyksen hallitus kokoontui kesäkuussa 2008 Naantalin kylpylässä. Tavoitteeksi oli asetettu se, että paikalta ei poistuta, ennen kuin yhdistyksen suunnitteilla ollut visio olisi valmiina. Pohjatyöt oli tehty ja nyt visiotyö piti saattaa maaliin asti.

Kun päivä saatiin päätökseen kaikkien keskusteluiden ja ryhmätöiden jälkeen, oli visio puettu myös lopullisiksi sanoiksi. Viesti oli ytimekäs ja selkeä: "Kaikki Palloliiton sarjoissa pelaavat jalkapalloilijat jäseninä 2012". 

Visio tarkoitti siis sitä, että Jalkapallon Pelaajayhdistyksen tavoitteena oli saada jäsenikseen kaikki Veikkausliigan, Naisten liigan (nykyisen Kansallisen liigan), naisten ja miesten Ykkösen sekä miesten Kakkosen pelaajat. Asian voisi tiivistää vielä niin, että jäseniksi haluttiin kaikkien edellä mainittujen sarjojen pelaajat sekä myös ulkomailla pelaavat suomalaispelaajat.

Visio oli äärimmäisen kunnianhimoinen, mutta samalla tarpeeksi selkeä. Erittäin tärkeää oli myös se, että uusi visio oli helposti mitattava. Pelaajayhdistys oli jo aikaisemmin tiivistänyt koko olemassaolonsa neljän sanan missioon: "Pelin ja pelaajan puolella".

Pelaajayhdistyksen toiminnan arvoiksi oli puolestaan määritelty yhteisöllisyys, luotettavuus, yhdenvertaisuus, kansainvälisyys sekä asiantuntijuus.

Myös Pelaajayhdistyksen toiminnan perimmäinen tarkoitus kiteytetään. Se on ammatikseen ja sivutoimisesti pelaavien jalkapalloilijoiden edunvalvontayhdistys, jonka tavoitteena on pelaajien oikeudellisen aseman parantaminen.

Lisäksi Pelaajayhdistys jaotteli oman toimintansa yksitoista (11) teesiä, joiden ympärille käytännön toiminta kietoutui.

- Jotta tavoite olisi realistinen ja se oikeasti saavutettaisiin, vaatii se meiltä valtavan määrän työtä. Meidän pitää jalkautua aktiivisesti kaikkien näiden sarjojen jokaiseen joukkueeseen ja tavata pelaajat, Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Tero Koskela paalutti.

Visiotyö jatkui syyskuussa Helsingissä, jossa asiaa jalostettiin taas eteenpäin. Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsenet, seurojen yhteyshenkilöt ja muut yhdistyksen avainhenkilöt keskustelivat ja päättivät silloin konkreettisista toimenpiteistä. Päädyttiin kahteen eri tasoon, suurempiin linjoihin sekä yhteyshenkilöiden vastuisiin ja rooleihin. Helsingin kokouksessa pohdittiin isossa kuvassa myös koko Pelaajayhdistyksen houkuttelevuutta sekä mielikuvaa pelaajien keskuudessa. 

- Tämänhän pitäisi mennä niin, että Pelaajayhdistyksen jäsenyys olisi itsestään selvyys niille pelaajille, jotka jäseniksi ylipäätään pääsevät, Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen Kalle Sorja järkeili.

- Silti Pelaajayhdistyksen on samalla kehitettävä houkuttelevuuttaan ja etujaan niin, että myös uudet pelaajat suorastaan vyöryvät täyttämään jäsenkuponkeja, hän jatkoi.

- Jäsenetujen on tosiaan oltava niin houkuttelevia, että olisi suorastaan pakko liittyä jäseneksi. Eduissa on aina kehitettävää, mutta onhan takana muutakin. Kuten suomalaisten huippupelaajien keskinäinen yhteisöllisyys ja ylpeys. Lisäksi meille on tarjolla roolia yhdeksi Suomen johtavaksi jalkapalloyhteisöksi. Jos meillä on kattavasti kaikki pelaajat takana, myös vaikutusvalta nousee. Haluamme olla päättämässä vielä näkyvämmin meitä koskevista asioita ja silloin joukkovoimalla on arvoa, Koskela puolestaan painotti.

Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola lupasi selvittää erityisesti uusien jäsenten tarpeita. Hän muistutti myös siitä, että tiedossa on myös lisävastuuta, joka myös pitää kantaa. Pelkkä jäsenmäärän kasvu ei saa olla itseisarvo, vaan koko momentum pitää myös käyttää hyväksi.

- Koko Pelaajayhdistyksen tarpeellisuudesta ja roolista pitää pystyä luomaan entistä selkeämpi mielikuva ja siihen tarvitaan konkretiaa sekä viestintää siitä, hallituksen jäsen Heikki Haara korosti.


Heikka Haara oli mukana hallituksessa vuonna 2008.

Veikkausliigapelaajien sitoutumisaste oli lähtökohtaisesti korkein ja miesten Ykkönen seurasi aika tiiviisti perässä. Naisten sarjojen ja Kakkosen kanssa oli tiedossa se suurin työsarka.

- Meidän täytyy päästä paremmin kiinni myös naisten sarjoihin ja Kakkoseen. Aktiivisempi tiedottaminen ja entistä tehokkaampi yhteyshenkilötoiminta ovat aika olennaisessa roolissa, puheenjohtaja Koskela totesi.

- Olemme kehittäneet koko ajan myös koulutustoimintaamme, mutta sielläkin meillä on vielä paljon työtä. Juridisia esimerkkitapauksia pitäisi myös tuoda paremmin esille, koska ne avaavat edunvalvontatyön toisen puolen. Myös raadollisuudessaan. Nyt olisi tarjolla isoja rooleja pelaajien ja yhdistyksen välille. Kysymys kuuluu enää, että kuka ottaa missäkin kopin, toiminnanjohtaja Juhola puolestaan heitti.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio
OSA 18: Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään