21.7.2020

Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.


Sopimuksettomien pelaajien leirit ovat olleet tärkeä asia sopimusta hakeville pelaajille.

Huippujalkapalloilijan aktiiviura kestää keskimäärin reilut kymmenen vuotta. Joidenkin pelaajien huippu-ura voi jäädä reilusti sen allekin. Siksi pelaajien kannalta on erityisen tärkeää luoda parhaat mahdolliset olosuhteet aktiiviuran ammattiharjoittamiseen. Lisäksi pelaajilla pitää olla mahdollisuus kouluttautua jo aktiiviuran aikana. Kokonaiskuvaan kuuluu myös aktiiviuran jälkeinen aika ja siihen liittyvät koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet.

Jalkapallon Pelaajayhdistys on selvittänyt ja tutkinut pelaajien työsuhdeoloja sekä vaikuttanut myös niiden kehittämiseen. Palkkatutkimus on lisännyt yleistä tietoa suomalaisten huippupelaajien toimeentulotasosta. Vuosina 2005-08 käytiin kiivastakin keskustelua pelaajien työympäristön muutoksista ja turvallisuudesta. Tällöin esiin nousivat erityisesti keinonurmikentät pelialustoina. Pelaajayhdistys loi siinä yhteydessä oman palautejärjestelmän lajin olosuhdekehittäjien suuntaan. Jalkapallon Pelaajayhdistys on käynnistänyt myös muita olosuhteisiin ja ammatinharjoittamiseen liittyviä kehitysprosesseja. Esimerkiksi pelaajien ja erotuomareiden välinen vuorovaikutus on parantunut keskitetyn yhteydenpidon ja palautejärjestelmän kautta.

Jalkapallon Pelaajayhdistys on tehnyt vuodesta 2010 lähtien merkittävää työtä sopimuksettomien pelaajien tilanteen parantamiseksi. Pelaajayhdistys on organisoinut yhteistyössä Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin kanssa leiri- ja pelitoimintaa. Toiminta laajeni myös kansainväliselle tasolle. Norjan, Ruotsin, Irlannin ja Suomen pelaajayhdistykset järjestivät vuodesta lähtien 2011 yhteisen sopimuksettomien pelaajien kansainvälisen turnauksen Norjan Oslossa. Osallistujajoukkueet toivat turnaukseen mukaan myös oman maansa valmentajia. Kun Oslon turnausperinne katkesi, on Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys viritellyt taas uutta kokonaisvaltaista yhteistyömallia Eerikkilän kanssa. Kaikki leirit, ottelut ja turnaukset tähtäävät vain ja ainoastaan siihen, että pelaajat löytäisivät työpaikan itselleen seuraavaksi sarjakaudeksi.


Heidi Pihlaja on entinen JPY:n hallituksen jäsen.

Jalkapallon Pelaajayhdistys on omalta osaltaan edistänyt myös naisten jalkapallon kasvua ja kehitystä Suomessa. Vuonna 2003 Pelaajayhdistyksen hallitukseen liittyi Christina Forssell ja pian pukukoppivierailut laajennettiin myös naisten huippusarjoihin, liigaan sekä Ykköseen. Tänä päivänä on itsestään selvää, että naisten ja miesten huippusarjojen pelaajat ovat yhdistyksen jäseniä ja molemmista sukupuolista löytyy myös hallitusvastuussa olevia aktiivijäseniä. Suomen Palloliiton nykyinen kehityspäällikkö Heidi Pihlaja on entinen huippupelaaja ja samalla entinen Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen. Hänen johdollaan Naisten liiga muuttui kaudeksi 2020 Kansalliseksi liigaksi. Sarjan nimenvaihdolla pyritään korostamaan sitä, että suomalainen huippujalkapallo ei ole sukupuolisidonnaista, vaikka molemmat sukupuolet pelaavatkin omissa sarjoissaan.

Varsin keskeinen kehityskohde on ollut myös urheilu-uran jälkeinen aika ja siihen valmistautuminen. Pelaajayhdistys on luonut omat yhteistyöverkostonsa parantaakseen pelaajien mahdollisuuksia koulutukseen jo aktiiviuran aikana. Vuonna 2000 käynnistettiin silloisen toiminnanjohtajan, Jyrki Rovion, johdolla yhteistyö Suomen Urheiluopiston kanssa. Pelaajat saivat mahdollisuuden suorittaa heille erikseen suunnatulla linjalla liikunnanohjaajan perustutkintoon johtavan koulutusohjelman. Vuonna 2004 yhteistyö Vierumäen suuntaan laajeni, kun valikoimaan lisättiin yrittäjän ammattitutkinto. 2010-luvun lopulla tutkintorepertuaari laajeni liikuntaneuvojan tutkintoon.

2000-luvun alussa aukeni uusi yhteistyöväylä Turun AMK:n kanssa ja siellä pelaajille avautui mahdollisuus omaan markkinointialan tutkintoon. Vuonna 2008 Jalkapallon Pelaajayhdistyksen oppilaitosyhteistyö kattoi jo seitsemän eri tutkinto- ja opintokokonaisuutta jatko-opiskelumahdollisuuksineen. Tuorein yhteistyökumppani oli Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, jossa tarjoutui mahdollisuus liiketalouden opintoihin. Pelaajayhdistyksen yliopistokumppani on Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, jonka kautta voi aloittaa yliopisto-opintojen suorittamisen ja hakeutua sitten myöhemmin suorittamaan varsinaista korkeakoulutason tutkintoa.

2010-luvun kuvaan ovat tulleet kansainväliset koulutusmahdollisuudet. Täysin uusia koulutusmahdollisuuksia on avautunut Kansainvälisen Pelaajayhdistyksen, FIFPro:n, kautta. Vuonna 2011 käynnistyi FIFPro:n Online Academy, jonka pilottiryhmässä oli mukana heti kuusi suomalaispelaajaa. Tästä 3,5-vuotisesta opinto-ohjelmasta valmistuu urheilujohtamisen kandidaatteja ja jatko-opiskelujen myötä jopa maistereita. Opinnot tapahtuvat verkossa ja englannin kielellä. Vuodesta 2017 lähtien on voinut opiskella myös kyproslaisen Nikosian yliopistossa FIFPro:n luoman yhteistyön kautta etäopiskeluna urheilujohtamisen ja liikkeenhallinnon opintoja.

Jalkapallon pelaajayhdistys oli myös perustamassa Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja ammatinedistämissäätiötä vuonna 2002. Koulutus- ja ammatinedistämissäätiö perustettiin yhteistyössä Aurator Varainhoito Oy:n kanssa. Vuonna 2008 säätiön kylkeen perustettiin pelaajalegenda Juhani Wahlstenin nimeä kantava Juuson rahasto, joka päärahaston ja Pelaajayhdistyksen keskinäisten linjausten mukaisesti tukee yleensäkin urheilu-uran jälkeiseen aikaan valmistautumista.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi