Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu. 

Petri Jakonen. (Kuva: Juha Tamminen)

Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina

Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen käytännön toiminta käynnistyi vuoden 1994 aikana. Yhdistys kokoontui 15.1. 1994 vuosikokoukseen Tampereelle, jossa käytiin yleiskeskustelu yhdistyksen tilanteesta sekä käynnisteltiin tarvittavia toimenpiteitä asioiden etenemistä ajatellen. Kokouksen koollekutsujana toimi maajoukkuemaalivahti Petri Jakonen. Myös toinen varsinainen primus motor, Tommi Koivistoinen, oli huippumaalivahti.

Jakosen aktiivisuuden motiiveina olivat hyvät kokemukset pelaajayhdistystoiminnasta Ruotsissa, maajoukkueessa käydyt pöytäkeskustelut sekä myös omat pelaajasopimuskiemurat kotimaisessa liigassa 1990-luvun alkuvuosina.

- Kun vuoden 1993 aikoihin käytiin keskusteluja pelaajayhdistyksen tilanteesta ja arvuuteltiin sen tulevaisuutta, niin halusin omalta osaltani saada luoda yhdistykselle jatkuvuutta, että pelaajien asioita saataisiin parempaan kuntoon ja heidän eduilleen niitä valvova toimija, Jakonen vahvistaa.

- Siinä 1990-luvun alkuvuosina havahduttiin siihen, että pelaajayhdistys oli olemassa, mutta ei tosiasiallisesti toiminnassa. Jakosen kanssa soiteltiin yhdistyksen edeltävät johtohenkilöt läpi. Ja ylipäätään sellainen yleinen tietoisuus pelaajien oikeuksista ja edunvalvonnan tarpeellisuudesta olivat kasvamassa niihin aikoihin. Itseäni tietysti motivoi oma tapaukseni FC Jazzin kanssa, Koivistoinen puolestaan muistelee.

1990-luvun alun aktiiveihin kuulunut Jari Europaeus muistaa Tampereen kokouksen tärkeänä käännekohtana koko pelaajayhdistyksen toiminnalle.

- Jakosen aloitteellisuus ja muutaman muunkin uuden aktiivisen toimijan, kuten Koivistoisen, mukaantulo tässä vaiheessa kyllä varmasti pelasti pelaajayhdistyksen toiminnan hiipumiselta, hän myöntää.

Tammikuun 1994 kokoukseen osallistui edustajia seitsemästä Veikkausliigajoukkueesta, ja tästä ryhmästä muodostettiin pelaajayhdistyksen hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin Petri Jakonen (MYPA), varapuheenjohtajaksi Jarmo Saastamoinen (FC Kuusysi), sihteeriksi Tommi Koivistoinen (FC Jazz) ja rahastonhoitajaksi Jari Europaeus (HJK) sekä muiksi hallituksen jäseniksi Markku Raatikainen (KuPS), Juha-Pekka Mäkinen (TPV) ja Tero Artimaa (FC Ilves). Hallituksen järjestäytymisen lisäksi sovittiin myös selkeistä vastuualueista.

Yhdistyksen operatiivisen toiminnan johtajaksi päätettiin hakea toiminnanjohtajaa. Haku tuotti syksyllä tulosta ja yhdistyksen ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja, Joni Kallioinen, aloitti työnsä 1.11.1994

- Tietysti Joni Kallioisen aloittaminen päätoimisena toiminnanjohtajana vei asioita paljon eteenpäin ja lisäksi jokaisen seuran edustajat sitoutuivat toimintaan, Koivistoinen kiittelee. 

Koko yhdistyksen toimintaa ohjaavaksi päämääräksi valittiin jalkapalloilijoiden ammatillisen aseman kehittäminen. Selkeitä tavoitteita olivat myös pelaajien vakuutusasioiden järjestäminen, juridisen asiantuntemuksen hankkiminen sekä lainopillisten palveluiden tarjoaminen yhdistyksen jäsenille.

Tommi Koivistoinen. (Kuva: Juha Tamminen)

Pelaajayhdistys tavoitteli lisäksi paikkaansa jalkapallon kansallisessa päätöksenteko- ja sidosryhmäverkostossa. Tässä kontekstissa tavoiteltiin yhteistyötä Liigan ja Veikkauksen kanssa, omaa edustajapaikkaa liigahallituksessa, yleistä vaikutusvaltaa sarjajärjestelmän suhteen sekä yhteistyötä Suomen Palloliiton suuntaan.

Tavoitteissa edistyttiin, kun pelaajayhdistys solmi heinäkuussa 1994 yhteistyösopimuksen Palmgren & Wallenlind -lakitoimiston kanssa juridisesta avusta pelaajille. Myös pelaajien vakuutusasioiden järjestämisestä käytiin aktiivisesti neuvotteluja ja saatiin siihen konsultaatiota muun muassa Jääkiekon pelaajayhdistykseltä.

Lisäksi yhdistys osallistui yleiseen debattiin jalkapallosta ammatin harjoittamisena. Tässä yhteydessä esiteltiin näkemys jalkapalloilijasta työntekijänä ja seurasta työnantajana. Vuoden 1994 kuluessa pelaajayhdistys osallistui myös sarjajärjestelmän kehittämiseen välittäessään pelaajien näkemyksiä ottelumääristä ja -ohjelmasta Veikkausliigalle kautta 1996 ajatellen. Lisäksi yhdistys elvytti Maajoukkue-Lehdistö -ottelun perinteen. Se käytiin hyväntekeväisyysotteluna Turun Kupittaalla 21.9.1994 juuri edesmenneen Dan-Ola Eckermanin muisto-otteluna.