Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
Jumbo image

Suhteellinen energiavaje urheilussa (RED-S)

Suhteellinen energiavaje viittaa pitkään jatkuneeseen liian alhaiseen energiansaantiin suhteessa energiankulutukseen, mikä aiheuttaa oireita ja epäedullisia vaikutuksia urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn. Energiansaatavuudella tarkoitetaan energiamäärää, joka jää käytettäväksi fyysisen harjoittelun jälkeen kaikille muille elimistön normaaleille toiminnoille, kuten perusaineenvaihduntaan, lihasvaurioiden korjaamiseen, harjoitusadaptaatioihin, puolustusjärjestelmän toiminnan ylläpitämiseen ja hormonitoimintaan. Jos energiaa ei saada tarpeeksi suhteessa kulutukseen, aiheuttaen alhaista energiansaatavuutta, nämä toiminnot alkavat heikentyä.

Suhteellinen energiansaatavuus saattaa syntyä tahallisen tai tahattoman energiavajeen myötä. Usein urheilija pyrkii esimerkiksi optimoimaan suorituskykyään ilman asiantuntijan apua vähentämällä kehonpainoaan, kuitenkaan siinä järkevästi onnistumatta. Taustalla voivat olla myös esimerkiksi ulkonäköpaineet tai sosiaalisesta mediasta saadut harhaanjohtavat tiedot. Tietämättömyys omasta energiansaannin ja -kulutuksen suhteesta sekä omaa suorituskykyä edistävistä ruokamääristä ja -valinnoista voi myös aiheuttaa suhteellista energiavajetta.

Suhteellista energiavajetta ei voi päätellä urheilijan ulkonäöstä, rasvamassasta tai kehonpainosta. Energiansaatavuus saattaa olla epäoptimaalista, vaikka urheilijan kehonpainossa ei tapahtuisi muutoksia, tai vaikka kehonpaino olisi normaali. Ulkonäkö tai kehonpaino eivät määritä urheilijan suorituskykyä. Painonlasku ei myöskään automaattisesti tarkoita parempaa suorituskykyä.

Suhteellinen energiavaje pidempään jatkuvana heikentää palautumista, kestävyyskuntoa ja harjoittelun tuloksellisuutta sekä altistaa sairastumisille, loukkaantumisille ja ylirasitukselle. Yksi olennaisimmista terveysriskeistä suhteellisessa energiavajeessa on kasvanut rasitusmurtuma- ja loukkaantumisriski. Toisaalta myös hetkellinen alhainen energiansaanti voi heikentää koordinaatio- ja keskityskykyä ja lisätä reaktioaikaa, jotka voivat lisätä akuuttien tapaturmaisten vammojen riskiä. Tarkemmin oireita ja seurauksia on esitelty alla olevissa kuvissa.

Lähde: Heikura 2021, Mountjoy ym. 2024

Suhteellinen energiavaje on erittäin yleistä naisurheilijoilla, mutta sitä esiintyy sukupuolesta riippumatta. Kansainvälisissä tutkimuksissa naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus on ollut hälyttävän alhainen. Alhaista energiansaatavuutta on esiintynyt keskimäärin noin 40 prosentilla naisjalkapalloilijoista (22–88 %). Vain hyvin harvan naisjalkapalloilijan energiansaatavuus on ollut optimaalisella tasolla, useimpien tilanne on kohtalainen tai alhainen.

Miesjalkapalloilijoilla tutkimusta on aiheesta huomattavasti vähemmän. Niissäkään ei olla päästy lähelle optimaalisia tuloksia. Miehet kuitenkin näyttävät sekä vastustavan energiavajeen aiheuttamia fysiologia muutoksia paremmin, että palautuvan niistä nopeammin.

Näiden tulosten myötä voidaan olettaa, että yleisesti suomalaisten jalkapalloilijoiden on tärkeä kiinnittää energiansaatavuuteensa huomioita.

Lue lisää aiheesta:

Heikura, I. (2021). Suhteellinen energiavaje urheilussa. Teoksessa O. Ilander: Liikuntaravitsemus 3.0. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Mountjoy, M. ym. (2024). 2023 International Olympic Committee’s (IOC) consensus statement on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). British Journal of Sports Medicine, 57, 1073–1098. doi:10.1136/bjsports-2023-106994

Mountjoy, M. ym. (2018). IOC consensus statement on relative energy deficiency in sport (RED-S): 2018 update. British Journal of Sports Medicine, 52(11), 687–697. doi:10.1136/bjsports-2018- 099193

Mountjoy, M. ym. (2014). The IOC consensus statement: beyond the Female Athlete Triad--Relative Energy Deficiency in Sport (RED-S). British Journal of Sports Medicine 48(7), 491–497. doi:10.1136/bjsports2014-093502

Nurmi, M. (2023). Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus ja sen yhteys ravitsemusosaamiseen sekä kehonkoostumukseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202305293304

© Matilda Nurmi & Jalkapallon Pelaajayhdistys. Materiaalien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.