Keho- ja ruokasuhteella tarkoitetaan omia kokemuksia sekä suhtautumista liittyen omiin ruokavalintoihin sekä omaan kehoon. Sosiaaliset ympäristöt ja vuorovaikutus, kokemukset, taloudellinen tilanne sekä ympäröivä yhteiskunta muokkaavat ajatteluamme, arvojamme, tunteitamme ja käyttäytymistämme. Nämä kaikki heijastuvat sekä ruoka- että kehosuhteeseemme, jotka kulkevat käsi kädessä. Keho- ja ruokasuhde syntyvät vuosien saatossa ja voivat olla jatkuvassa muutoksessa.
Urheilijan päivittäisiä ruoanvalintoja ohjaavat omat arvot ja niihin liittyvät käsitykset, jotka muokkaavat myös identiteettiä. Keskeinen motivaattori urheilijan ruokavalinnoissa on tutkitusti suorituskyky. Kuitenkin moni urheilija kokee esimerkiksi sosiaalisen median aiheuttavan ulkonäköpaineita. Aiemmat kokemukset tai kommentit ulkonäköön liittyen valmentajalta, muulta aikuiselta tai toiselta urheilijalta voivat vaikuttaa keho- ja ruokasuhteeseen vielä vuosienkin jälkeen.
Ruokaan liittyvä puhe olisi tärkeää olla monipuoliseen ja riittävään syömiseen kannustavaa, rentoutta, iloa ja nautintoa unohtamatta. On tärkeää muistaa, että rentous tarkoittaa eri asiaa, kuin laiskuus tai välinpitämättömyys. Tärkeintä on varmistaa riittävä energiansaanti, joka tukee niin urheilijan suorituskykyä, hyvinvointia kuin terveyttä.
Sallivuuden tuoma joustavuus on hyväksi monelle luonteeltaan kunnianhimoiselle, itsekriittiselle ja perfektionistiselle urheilijalle. Riittävän joustava ruokasuhde on pienentää riskiä häiriintyneeseen syömiseen tai syömishäiriöihin. Yleisesti painonpudotus suurentaa suhteellisen energiavajeen riskiä sekä riskiä sairastua syömishäiriöön.
Omaan kehoonsa arvostavasti suhtautuvat urheilijat kokevat suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä, ovat optimistisempia tulevasta, selviytyvät paremmin vaikeuksista ja kokevat olevansa onnellisempia, kuin ne, jotka ovat tyytymättömiä kehoonsa. Painolukema tai kehon koostumus määritä yksilön arvoa urheilijana tai ihmisenä. Tutkitusti urheilijan suorituksen keskeisin määrittäjä ei ole kehonkoostumus tai ulkonäkö, vaan tärkeämpiä tekijöitä ovat muun muassa:
Käytetyt harjoitustunnit ja niiden suunnittelu
Ikä
Kilpailukokemus
Kestävyyskunto
Voima ja räjähtävyys
Nopeus ja ketteryys
JPY tarjoaa jäsenilleen ilmaista tukea kaikenlaisiin mielenterveyshaasteisiin, kuten keho- ja ruokasuhteen haasteisiin. Lue lisää Mental Health Online -palvelusta täältä.
Lue lisää aiheesta:
Huippu-urheilun instituutti KIHU. (2024). Laura Manner: 10 periaatetta urheilun hyvään painopuheeseen. https://kihu.fi/kihu-syke/10-periaatetta-urheilun-hyvaan-painopuheeseen/
Mathisen ym. (2023). Best practice recommendations for body composition considerations in sport to reduce health and performance risks: a critical review, original survey and expert opinion by a subgroup of the IOC consensus on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). Br J Sports Med 2023;57:1148–1160. doi:10.1136/bjsports-2023-106812
Syömishäiriökeskus (2023). Oman Elämänsä Urheilija -projekti. https://syomishairiokeskus.fi/oman-elamansa-urheilija/
Talvia S. & Anglé, S. (2018). Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 55: 260–265. doi:10.23990/sa.74156
© Matilda Nurmi & Jalkapallon Pelaajayhdistys. Materiaalien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.