Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
12.6.2020

Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu. 

Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992

Suomalainen pelaajayhdistystoiminta nousi kunnolla esiin 1970-luvun ensimmäisten yritysten jälkeen vasta 1980-luvun loppuvuosina. Tällä kertaa aktiivisuus virisi maajoukkuepelaajien keskuudessa. Vuonna 1990 asiaan tarttuivat A-maajoukkuepelaajat Olli Huttunen, Jari Europaeus ja Esa Pekonen.

Koettiin, että pelaajat saattoivat yhteisissä päätöksissä kokonaan seurojen armoille. Lisäksi SM-sarja oli muuttumassa ammattimaiseksi Futisliigaksi kaudeksi 1990. Ulkomailla pelanneet suomalaiset olivat saaneet suoraa mallia muista maista. 

Esimerkiksi Esa Pekonen pelasi ruotsalaisessa AIK:ssa kaudet 1987–1989 ja hän pääsi näkemään läheltä paikallisen pelaajayhdistyksen toimintaa.

- Niin monet seikat, kuten palkkaus ja muut korvaukset, eläkkeen kertyminen, sekä erilaiset vakuutusasiat olivat merkittäviä juttuja pelaajille viimeistään siinä yhteydessä, kun pelasi päätoimisesti. Jalkapallosta alkoi kehittyä yhä useammalle ammatti, niin siinä rinnalla sitten tämä pelaajien edunvalvonta nousi tietysti tärkeään asemaan, Pekonen vahvistaa.

Myös jääkiekon puolelta katsottiin mallia. Jääkiekon SM-liiga oli perustettu vuonna 1975, mutta pelaajat olivat järjestäytyneet pysyvästi jo ennen sitä, vuonna 1973. 

Huttunen, Europaeus ja Pekonen laativat 7.5.1990 uuden pelaajayhdistyksen perustamiskirjan sekä säännöt. Nimeksi tuli tässä vaiheessa Futaajat ry. Varsinainen virallinen perustamiskokous pidettiin kuitenkin Lahdessa 18.5.1992. Yhdistyksen nimeksi tuli lopulta Suomen Liigafutaajat ry. ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 9.7.1992. 

Pelaajayhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Europaeus. Yhdistyksen kaikki aktiivijäsenet pelasivat edelleen, joten startissa meni oma aikansa. Yhdistys viritteli heti keskusteluja myös Suomen Palloliiton suuntaan päästäkseen yhteiseen neuvottelupöytään, kun päätöksiä tehdään. Europaeuksen mukaan niihin kosiskeluihin suhtauduttiin siinä vaiheessa vielä varsin nihkeästi. Tänä päivänähän tilanne on täysin toisenlainen.

Liigafutaajat ry halusi toimintansa taakse ja tueksi tietysti jäseniä. Huttunen muistaa, että pelaajien värväämisessä jäseniksi oli omat haasteensa.

- Suurin ja aikaa vievin kynnys perustamisen jatkoksi oli viedä pelaajayhdistyksen viestiä seuratasolle ja pelaajien tietoisuuteen. Vasta kun pelaajien keskuudessa alettiin laajemmin ymmärtää pelaajayhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta, niin sitten pelaajien liittyessä jäseniksi oli mahdollista edetä käytännön tasolla. Ja ennen kuin tähän päästiin, niin siinä kyllä meni aikaa, Huttunen myöntää.

Kuten arvata saattaa, herätti yhdistys seuroissa varsin ristiriitaisia tunnelmia. Ilmiö oli tuttu jo 1970-luvulta. Pekonen muistaa elävästi, kuinka esimerkiksi Lahden Kuusysissä ei haluttu mitään ay-toimintaa sekoittamaan seuran arkisia kuvioita.

Pelaajayhdistyksen päämääränä ei kuitenkaan ollut perinteinen ammattiyhdistystoiminnan harjoittaminen eikä vastakkainasettelun tavoittelu, vaan eri jalkapallopiirien keskinäisen vuoropuhelun rakentaminen.

Tähän saatiin ehkä paras malli ruotsalaisesta pelaajayhdistystraditiosta. Muissa Pohjoismaissa Tanskan pelaajayhdistys, ja myöhemmin myös Norjan pelaajayhdistys, ovat olleet ärhäkämpiä edunvalvontaan liittyvässä työssään. Ruotsin malli on ollut keskustelevampi ja vuorovaikutteisempi ja sen katsottiin toimivan paremmin myös Suomessa. Lähtökohtana oli siis koko suomalaisen jalkapallon etu, eikä pelkkä aggressiivinen omien etujen ajaminen. Tähän toimintamalliin on myös Suomen Liigafutaajat ry:n, sekä vuodesta 2000 lähtien Jalkapallon Pelaajayhdistyksen (JPY), toiminta pohjautunut jo perustamisesta lähtien.

AIKAISEMMAT OSAT

Osa 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
Osa 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi