Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.

Pukukoppikierrokset ovat aina olleet tärkeässä osassa.

Vuosituhannen vaihde oli käänteentekevää aikaa Jalkapallon Pelaajayhdistykselle. Ensimmäisten toimintavuosiensa jälkeen Pelaajayhdistys sai tuolloin vakiinnutettua toimintaansa moni eri toimenpitein.

Vuonna 1999 yhdistyksen toimipaikaksi vakiintui Turku ja uuden toimiston osoitteeksi Aurakatu 22. Toinen keskeinen muutos tapahtui tammikuussa 2000, kun vahvistettiin yhdistyksen virallinen nimi Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistykseksi (JPY). Kolmas suuri asia oli se, että Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys hyväksyttiin vuonna 2001 Kansainvälisen Pelaajayhdistyksen, FIFPro:n, täysvaltaiseksi jäseneksi.

Osa vuosituhannen vaihteen jälkeistä kehityskaarta on myös Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävän muuttuminen kokopäiväiseksi työsuhteeksi. Vuoden 2003 alusta alkaen tehtävää on hoitanut Markus Juhola, ja hoitaa edelleenkin. Pelaajayhdistyksen toimisto muutti vuonna 2019 osoitteeseen Aurakatu 12 B.

Toiminnanjohtaja Markus Juhola.

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen juuret ovat pelaajien etujen kokonaisvaltaisessa valvonnassa ja siinä on toiminnan ydin edelleenkin. Siinä sivussa, kun yhdistyksen toiminta on vakiintunut, on se myös monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Jalkapallon Pelaajayhdistyksestä on kasvanut myös merkittävä pelin ja koko lajin kokonaisvaltainen kehittäjä. Pelin kehittämisessä on kuunneltu parhaita asiantuntijoita, eli itse pelaajia.

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnan keskiössä ovat koko toiminnan ajan olleet jäsenet, eli itse pelaajat. Pelaajayhdistyksen tehtävänä on ollut ja on pelaajien aseman parantaminen. Pelaajayhdistys onkin panostanut pelaajille tiedottamiseen sekä pelaajien tavoitettavuuteen, jotta asiat kulkevat suuntaan ja toiseen riittävällä tehokkuudella. Yhä suurempaa painoarvoon on noussut pelaajien urheilu-uran jälkeinen aika, eli siihen varautuminen työ- ja koulutusmahdollisuuksien kehittämisen kautta.

Jalkapallon Pelaajayhdistys pitää säännöllisesti yhteyttä jäseniinsä vierailemalla kaikkien seurojen pukukopeissa. Lisäksi JPY on luonut oman yhteyshenkilöverkoston kaikkiin seuroihin. Vuonna 2002 yhteyshenkilöverkosto kattoi miesten kolmella ylimmällä sarjatasolla yhteensä 43 seuraa. Vuonna 2004 yhteyshenkilöverkostoa laajennettiin myös Naisten SM-sarjaan ja yhteyshenkilöverkoston ulottui 51 seuraan. Tänä päivän yhteistyöverkosto kattaa yhteensä jo 82 seuraa, kun mukana ovat kaikki Kansallisen liigan, Naisten Ykkösen, Veikkausliigan, Miesten Ykkösen sekä Miesten Kakkosen seurat.

2004 vuodesta eteenpäin myös naisten pääsarjan joukkueet ovat olleet vahva osa JPY:n toimintaa.

Seurojen pukukierroksista on kehittynyt vuosien varrella todella tärkeä traditio. Alkuun pukukoppikiertueen toteutti toiminnanjohtaja, mutta kun vierailujen määrä on kasvanut, on vastuuta jaettu myös muiden yhdistyksen aktiivijäsenten kesken. Pukukoppikierrokset avaavat yhdistyksen suuntaan pelaajien arkea murheineen ja iloineen. Samalla Pelaajayhdistys on saanut erinomaisen tilaisuuden ja oikeanlaisen ympäristön kertoa omasta toiminnastaan. Pelaajat ovat saaneet myös henkilökohtaista materiaalia Pelaajayhdistyksen toiminnasta. Pelaajat ovat saaneet Players-jäsenlehden, pelaajasopimusten yleiset sopimusehdot sekä muita muuttuvia ajankohtaisia materiaaleja. Pelaajia on valistettu pukukoppikierroksilla myös rasismin ja ottelumanipulaatioiden vastaisesta työstä. Lisäksi seurojen ulkomaalaispelaajat ovat saaneet omat Welcome to Finland -tietopakettinsa. 

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäsenmäärä kasvoi todella merkittävästi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun mennessä. Lähes kaikki suomalaisten huippusarjojen pelaajat sekä ulkomailla pelanneet suomalaiset ammattilaiset kokivat 2010-luvun vaihteessa, että Pelaajayhdistyksen jäsenyys on heille itsestään selvä asia. Vuonna 2003 koko jäsenmäärä oli vielä 330 pelaajaa, mutta seuraavan vuosikymmenen alussa se oli noussut jo yli 1 400 pelaajaan.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää