Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
18.9.2020

Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.



Tammisaarelainen jalkapallomies Kaj Selenius järjesti vuonna 1998 ensimmäistä rangaistuspotkukilpailun, joka nimettiin maalivahtilegenda Lars ”Lasse” Näsmanin mukaan. Turnauksen idea oli yksinkertainen, viiden hengen joukkueet kisailivat voitosta turnausmuodossa. 

Lasse Näsman Cupin tarina on jatkunut siis vuodesta 1998 asti ja viimeisin turnaus järjestettiin heinäkuussa 2019. Tämän vuoden poikkeusolot pakottivat peruuttamaan turnausjärjestelyt kesän 2020 osalta. Turnauksen järjestämispaikaksi on vakiintunut Tammisaari.

Vuonna 2003 Lasse Näsman Cup järjestettiin ensimmäistä kertaa silloisella Helsingin Finnair Stadiumilla. Myös Jalkapallon Pelaajayhdistys oli tuolloin järjestelyissä mukana. Pelaajayhdistys auttoi muun muassa joukkueiden kokoamisessa sekä yhteistyökumppaneiden hankinnassa.

- Lasse Näsman Cup on ainutlaatuinen turnaus siinä suhteessa, että jokaisella joukkueella on realistinen mahdollisuus voittaa. Vuosien mittaan turnaukseen ovat osallistuneet useat liigajoukkueet ja ammattilaiset, mutta ainoastaan FC Lahti onnistui viemään voiton kotiin vuonna 2003. Voittajia on palkittu hienoilla futismatkoilla itse valittuun kohteeseen Eurooppaan, Selenius taustoittaa.

Kesällä 2011 kisailtiin heinäkuun 30. päivänä. Tammisaaren keskuskentällä oli täysi säpinä päällä jo aamulla klo 10.00 alkaen, kun ensimmäiset joukkueet aloittavat kisansa. Kisaan mahtui mukaan taas 64 ensimmäiseksi ilmoittautunutta joukkuetta. Pilkkukisan lisäksi tuona vuonna ohjelmassa oli myös ”Lassen kulma” ja ”Lassen taito”. Jokainen pystyy päättelemään nimistä, minkä luonteisista kilpailuista on kysymys.

Vuoden 2011 Lasse Näsman Cupin säännöt ovat seuraavanlaiset. Yksittäisessä joukkueessa oli tuttuun tapaan viisi rankkarinampujaa. Tapahtuman järjestäjät olivat organisoineet paikalle maalivahdit, jotka ilmoitettiin joukkueille ennen turnauksen alkua. 

Jokainen joukkue ampui yhden kisan aikana yhteensä kymmenen rangaistuspotkua, eli jokainen kisaaja pääsi tykittämään kahdesti yhdessä kisassa. Laukaukset oli jaettu kahteen eri puoliaikaan. Ensin ammuttiin ensimmäiset viisi rankkaria ja toisella puoliajalla jälkimmäiset viisi rankkaria. Kaikkien osallistujien täytyy olla vähintään 16-vuotiaita.

Yritysjoukkueet maksoivat hieman tyyriimmän osallistumismaksun ja se paketti sisälsi myös äänimainontaa viisi pelipaitaa, joissa oli yrityksen nimi selässä sekä lämpimät sapuskat.

Vuoden 2011 Lasse Näsman Cupin järjestivät BK-46, Jalkapallon Pelaajayhdistys sekä Futsal ESC Ekenäs. Viimeisimmän vuoden 2019 turnauksen takana oli seurana FC Raseborg.

Lopullisessa voittajajoukkueessa palkittiin kuitenkin vain viisi pääosallistujaa. Turnauksen ensimmäisenä palkintona oli jälleen unohtumaton jalkapallomatka Eurooppaan, joka oli nyt toista kertaa pääpalkintona. Vuoden 2011 Lasse Näsman Cupin voitti hankolainen Lassila-Tikanoja/Svärrje, joka valitsi kohteekseen Barcelonan. Otteluksi valikoitui FC Barcelona – Sevilla.

– Kesähän ei ole mitään ilman Lasse Näsman Cupia. Itse kisa on samaan aikaan rento ja hauska, mutta myös jännittävä tapahtuma. Tammisaaren keskuskentällä on mukava tavata myös tuttuja ja tähän kisaan kuuluvat sallittuina kaiketi myös ne jälkipelit, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola hymyili.

Vuoden 2011 erikoisuus oli Lasse Näsman Cupin junioriversio, johon osallistui vuosien 1997–2004 välisenä aikana syntyneitä junioreita.

Myöhemmin turnausta on järjestetty myös kaksiosaisena versiona siten, että ensin aloitettiin Maarianhaminassa ja varsinainen grande finale käytiin Tammisaaren auringon alla.

Kuka sitten oli Näsmanin Lasse?

Lars Näsman syntyi vaasalaisperheeseen 14.5. vuonna 1943. Tämä nopearefleksinen nuori mies havaitsi vartuttuaan, että saa kopattua tavallisen hyvin palloja kiinni. Oli kyse sitten jalka- tai jääpallosta. Lars-nimi taipui kavereiden suussa nopeasti Lasseksi. Jalkapallossa tämä ruotsia äidinkielenään puhuva kaveri valitsi seurakseen VIFK:n. Hän edusti vaasalaisseuraa vuodet 1960–64. 

Kaudeksi 1965 seura vaihtui lahtelaiseksi Upon Palloksi, josta leivottiin myöhempinä vuosina FC Kuusysi. Näsman nosti Upon Pallon Lahden Reippaan varteenotettavaksi paikalliskilpailijaksi. Reipas juhli vuonna 1967 mestaruutta, mutta Upon Pallokin oli hienosti neljäs. 

Vuonna 1969 Näsman otti rohkean askeleen, josta hänet ehkä parhaiten muistetaan. Hän siirtyi ensimmäisenä suomalaisena jalkapallomaalivahtina ammattilaiseksi ulkomaille. Lassen seura oli hollantilainen SC Cambuur-Leeuwarden.

Suomeen hän palasi vuonna 1971. Uusi pelipaikka löytyi HIFK:n punapaidoista ja se kausi päättyi hopeajuhliin. HIFK:n jälkeen hänen viimeinen seuransa oli tammisaarelainen EIF. Tammisaaresta tuli myös uusi kotikaupunki.

Näsman edusti Suomea 34 A-maaottelun verran ja päälle tuli vielä tukku nuorten maaotteluita. 

Hänet valittiin Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi vuonna 1965. Vuonna 1967 urheilutoimittajat antoivat hänelle saman tunnustuksen. 

Näsmanin matka päättyi Kyproksella 10. lokakuuta vuonna 1995 – vain 52-vuotiaana. 

Hänen viimeisen seurasiirtonsa ansiota on varmasti se, että Lasse Näsman Cup ammutaan ja torjutaan nimenomaan Tammisaaressa.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio