14.9.2020

Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.



Suomen sopimuksettomien pelaajien maajoukkue voitti päävalmentajansa Juha Reinin johdolla Oslon kansainvälisen sopimuksettomien pelaajien turnauksen vuoden alussa tammikuussa 2011. Suomen lisäksi turnaukseen osallistui isäntämaa Norjan, Ruotsin sekä Irlannin sopimuksettomien pelaajien joukkueet.

Suomea edusti Norjassa 16 tuolloin vailla sopimusta ollutta huippupelaajaa. Tommi Siekkinen, Timo Tahvanainen ja Patrik Rikama olivat ensimmäiset Suomen joukkueen pelaajat, jotka löysivät itselleen uudet seurat. Myöhemmin keväällä myös kaikki muut Suomen turnauspelaajat löysivät itselleen seuran. Osa löysi työpaikan täysin uusista maisemista ja osa solmi uuden sopimuksen vanhan seuransa kanssa.

- Vaikka turnaus voitettiin ja otteluihin valmistauduttiin hyvin, niin pääasia oli saada nämä pelaajat näytille. Näin jälkikäteen voi siis sanoa, että matkaan todellakin kannatti lähteä. Paikan päällä oli yllättävän paljon seurojen edustajia, agentteja ja myös toimittajia, Suomen turnausvoittoon luotsannut Juha Reini muistutti.

Tuolloin 22-vuotias Siekkinen oli Oslon turnauksessa Suomen paras maalintekijä ja hän löysi uuden pelipaikkansa Ruotsin Division 1:n pohjoislohkossa pelaavasta IFK Luleåsta. Siekkinen solmi seuran kanssa kauden 2011 kattavan sopimuksen. Tämä Suomen nopeimmaksi jalkapalloilijaksi tituleerattu hyökkääjä on edustanut aikaisemmin oululaisseuroja OLS:aa, AC Oulua sekä viimeisenä kemiläistä PS Kemiä.

- Turnauksesta jäi kaiken lisäksi myös rennot muistot, vaikka tosissaan pelattiinkin ja valmistauduttiin otteluihin. Pelipaikkaa ei olisi välttämättä löytynyt täältä Ruotsista ilman niitä turnausnäyttöjä. Suosittelen sopimuksettomien pelaajien turnausta kaikille niille pelaajille, jotka jäävät kauden jälkeen ilman sopimusta ja vaan mukaan pääsevät, Siekkinen hehkutti.

Hyökkääjä Timo Tahvanainen teki puolestaan vuoden mittaisen sopimuksen Veikkausliigajoukkue FF Jaron kanssa. 25-vuotias Tahvanainen oli pelannut edelliset kautensa Ykkösen tasolla joensuulaisessa Jipossa. Hänellä oli tilillään aiemmin yksi liigaottelu KuPS:n paidassa kaudelta 2003.

- Tulin Pietarsaareen nimenomaan pelaamaan ja olen saanut ihan mukavasti peliaikaa. Tietenkin haluan myös auttaa omalla panoksellani joukkuettani menestymään, Tahvanainen painotti.

Järjestyksessään kolmas sopimuksen allekirjoittaja oli IFK Mariehamnin riveissä edelliset neljä kautta pelannut laitapuolustaja Patrik Rikama. Hän jatkoi uraansa Ruotsin Superettanissa pelaavassa GIF Sundsvallissa. Ruotsia äidinkielenään puhuva Rikama tavoitteli pelipaikkaa nimenomaan Ruotsista ja sellaisen myös sai. Rikama näytti ensin osaamistaan GIF Sundsvallille kahden viikon ajan. Testijakso tuotti kauden 2011 kattavan sopimuksen ruotsalaisseuran kanssa.

- Meillä oli hyvä valmistava leiri ensin Eerikkilässä, missä tutustuttiin jo jätkien kanssa. Suomen joukkueessa oli pientä vaihtuvuutta ennen turnausta vielä, mutta yhtenäisellä ja hyvähenkisellä porukalla päästiin lopulta liikkeelle. Jos jäät ilman pelipaikkaa syksyllä, niin Pelaajayhdistyksen Pelaajapörssiin kannattaa ilmoittautua ensimmäisenä, Rikama vinkkasi.

Kevään mittaan turnauksen pelaajista alkoi putkahdella positiivisia uutisia yksitellen. Pelipaikkoja avautui koko ajan lisää, kunnes jokainen oli saanut itselleen työpaikan.

– Minäkin kuulin siitä, että kaikki löysivät lopulta uuden seuran tai tekivät uuden sopimuksen vanhan seuransa kanssa. Hieno juttu. Eiköhän se riitä hyväksi referenssiksi, kun seuraavaa jengiä aletaan kokoamaan, Rikama arveli.

- Turnaus ajoi todellakin asiansa ja kevään mittaan saimme koko ajan positiivisia uutisia pelaajilta. Voimme hyvällä omatunnolla sanoa, että Oslon leiri ajoi täydellisesti asiansa, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola kiitteli.

Seuraavakin sopimuksettomien pelaajien kansainvälinen turnaus oli lyöty jo kalenteriin. Se pelattiin jo kuukautta aikaisemmin kuin viimeksi ja ajankohdaksi osui saman vuoden joulukuun 16. päivä. Suomi oli jo ilmoittautunut turnaukseen mukaan. Pelaajayhdistyksestä uskallettiin luvata myös valmistava harjoitusleiri edellisen turnauksen tapaan.

- Leirin ajankohta on joulukuun alussa. Sen sijaan leiripaikka on vielä auki, koska päivämäärästäkin päätettiin vasta ihan muutama päivä sitten, Juhola pyöritteli keväällä 2011.

Leiripaikkakin sitten selvisi aika pian. Sellaiseksi valikoitui lopulta Eerikkilä, josta tuli sopimuksettomien pelaajien maajoukkueen leiri- ja pesäpaikka pysyvästi.

Suomen sopimuksettomien pelaajien maajoukkue pelasi Oslossa tammikuussa 2011 seuraavalla joukkueella. Pelaajan perässä on hänen pelikaudella 2011 edustamansa seura:

1. Juha Tuomi, FC Lahti
2. Patrik Rikama, GIF Sundsvall (SWE)
3. Toni Huuhka, FC Lahti
4. Jan Berg, PS Kemi
5. Jesper Törnqvist, New Orleans Jester (USA)
6. Jussi Äijälä, PoPa
7. Eetu Muinonen, RoPS
8. Mika Niskala, Alta (NOR)
9. Timo Tahvanainen, FF Jaro
10. Cassiano da paz Costa, Atlantis FC
11. Jukka Santala, FC KooTeePee
12. Jyri Nieminen, FC Jazz
13. Tommi Siekkinen, IFK Luleå (SWE)
14. Jeferson Pires, FC OPA
15. Kaarlo Rantanen, JK Nõmme Kalju (EST)
16. Zakaria Abahassine, RoPS

 

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä