Leo Walta pyrkii monipuoliseen ja terveyttä edistävään syömiskäyttäytymiseen

Ihminen tekee päivittäin yli 200 ruokaan ja syömiseen liittyvää päätöstä, jotka määrittävät mitä, milloin ja miten paljon hän syö. Stok ym. (2017) ovat määritelleet jopa 51 erilaista tekijää, jotka voivat vaikuttaa yksilön ravitsemusvalintoihin. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, resurssit, kulttuurillinen identiteetti, ravitsemukseen liittyvät taidot, opit ja uskomukset sekä nälkä. Se, mitä ihminen syö, ei muovaa vain hänen terveyttään tai ravitsemustilaansa, vaan myös hänen identiteettiään. Millainen on Leo Wallan ruokaidentiteetti?

Leo Walta saapuu haastatteluun iltapäivällä harjoituspäivän päätyttyä. Täksi kaudeksi Walta siirtyi vuoteen 2028 kestävällä sopimuksella Allsvenskan-joukkue IK Siriukseen, joka sijaitsee Ruotsin Uppsalassa. Ensimmäisissä kahdeksassa sarjapelissä Walta on jokaisessa ollut joukkueensa avauskokoonpanossa ja pelannut täydet minuutit yhtä ottelua lukuun ottamatta. Walta on myös vakiokasvo Suomen nuorisomaajoukkueissa, joista viimeisimpänä U21-joukkueessa hän on esiintynyt kymmenen kertaa.

- Kausi on lähtenyt omalta kohdalta hyvin käyntiin. Pelasin jo syksyllä tätä sarjaa, jonka takia on ollut helppo päästä sarjan tempoon sisään. Olen muutenkin sopeutunut hyvin Uppsalaan, Walta kertoo.

Ravitsemusopit Nordsjællandin akatemiasta

20-vuotias keskikenttäpelaaja viettää jo viidettä kauttaan ulkomailla, joista ensimmäiset neljä ja puoli vuotta menivät FC Nordsjællandin organisaatiossa Tanskassa. Viime kaudella Walta pelasi puoli kautta lainalla Mjällbyn Allsvenskan-joukkueessa Ruotsissa, jossa valintoja sarjan viikon joukkueeseen tuli upeasti kolme.

- Kun muutin 16-vuotiaana Tanskaan, ensimmäiset kaksi vuotta asuin seuran akatemiassa, jossa oli tarjolla yhteiset ateriat. Akatemian ravitsemusterapeutit opettivat meille paljon jalkapalloilijan ravitsemuksesta ja ruoanlaitosta. He tekivät myös meille yksilölliset ravinto-ohjelmat, joissa huomioitiin jokaisen pelaajan tarpeet ja kehityskohdat.

- 18-vuotiaana muutin asumaan yksin, minkä jälkeen olen vastannut itse ruoanlaitosta. Sekin on ollut opettavaista, kun on itse pitänyt laittaa urheilijan arkeen sopivaa ruokaa, Walta kertoo.

- Nykyisessä seurassani meillä on tarjolla aamupalaa ja lounasetu, joten omalle vastuulleni jää iltapäivien ja illan ruoanlaitto. Välillä raskaan harjoituspäivän jälkeen, jos en jaksa tehdä itse ruokaa, saatan myös tilata jotain terveellistä ruokaa kotiin.

Mitkä tekijät motivoivat ruokavalintoja?

Tutkitusti urheilijoiden suurin motivaattori ravitsemuksen suhteen on suorituskyky. Walta listaa omien ruokavalintojen tärkeimmiksi syiksi lisäksi monipuolisuuden, maun ja ajoituksen. Ravitsemuksella on tärkeä rooli hänen arjessaan.

- Jalkapalloilijana minun on tärkeä pysyä terveenä ja syödä mahdollisimman monipuolisesti. Lihakset pysyvät kunnossa, eikä tule turhia loukkaantumisia, kun huolehtii ravinnosta. Kovempina harjoituspäivinä tulee luonnollisesti kovempi nälkä, joten silloin tulee myös syötyä enemmän.

- Erityisen tärkeää peleihin valmistautuessa on syödä paljon hiilihydraatteja, jotta jaksaa juosta. Muina päivinä pyrin sitten syömään monipuolisemmin ja huolehtimaan riittävästä kasvisten saannista.

Walta kertoo priorisoivansa ravitsemuksessaan tarpeeksi suuren energiansaannin ja monipuolisuuden, jotta elimistö saa kaikkia ravintoaineita. Sopivan proteiinin saannin avulla varmistetaan, ettei tule turhia loukkaantumisia lihasten ollessa kovilla.

Wallasta huomaa, että ravitsemusterapeuttien opit ovat menneet perille. Walta kertoo ruoanlaiton helpottuneen Ruotsiin muuton myötä.

- Ruotsissa on helpompi syödä samankaltaisesti kuin olen Suomessa tottunut syömään, sillä Tanskassa ruokakaupat ja sieltä löytyvät ruoat olivat erilaisia. Ruotsin ja Suomen ruokakaupat sekä niistä saatavat tuotteet vastaavat paljon enemmän tosiaan, Walta kertoo.

Lue aiheesta lisää:

Stok, F. M. ym. (2017). The DONE framework: Creation, evaluation, and updating of an interdisciplinary, dynamic framework 2.0 of determinants of nutrition and eating. PloS one, 12(2), e0171077. doi:10.1371/journal.pone.0171077