"Onkohan sillä kaikki oikeasti hyvin?"

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen hyvinvointiselvityksessä 2025 oli mukana 15 pelaajaa haastateltavana. Pelaajat olivat kaikilta JPY:n edustamilta sarjatasoilta, vähintään kaksi pelaajaa per sarjataso. Pelaajien ikähaitari oli 17-35 vuotta.

*Kaikki kursivoidut tekstit ovat lainauksia pelaajien vastauksista

”Se kaikki on tosi suorituskeskeistä seuroissa että jos vaikka puhutaan että nukuin paskasti niin mäen jaksa juosta tänään niin paljoa. Että se on just enemmän sitä niinku tosi suorituskeskeistä aina mikä on mun mielestä aika tyhmää koska kyllähän me nyt kaikki osataan suorittaa, että se on enemmänkin siitä, että mikä se mielentila on, että miten sen saa."

"Totta kai tää on fyysinen laji, totta kai se fyysinen on tosi tärkeää nähdä, mutta kyllä sitä pitäisi edelleen enemmän ja enemmän painottaa varsinkin kauden aikana, että koittakaa että teillä on mahdollisimman hyvä olla."

Stressiä aiheuttavat asiat pelaajille?

Peliaika ja kilpailu
Loukkaantumiset ja kuntoutus
Toimeentulo ja sopimusasiat
Yksityiselämän haasteet
Arjen rytmi ja vapaa-aika

”Semmoisen huomaan ja oon nähnyt sivusta myös, että miten semmoinen siviilielämän haasteet on vaikuttanut vaikka peliesityksiin, että miten sä oot kentällä ihan selvästi lähinnä niinku purkanut sitä sun paskaa fiilistä ja sitten ihan sun niinku toimeentulo että sä mietit sopimus loppuu ja on paineita ja pitäisi onnistua. Sopimusneuvottelut ei ehkä etene ja ei ole töitä ensi vuodelle ja tän tyyppistä Siinä kohtaa kun sä alat ajattelee että valmennus ei enää luota suhun tai sä alat niinku miettiä sitä omaa toimeentuloasi oikeasti. Siinä kohtaa kun sä alat miettiä että tuleeko sulle peliaikaa. Saatko seuraavaa sopimusta ja tiedätkö miten pystyt elättää itsesi. Jos nyt menee ihan sikahuonosti ja sitten siitä tulee sellaista puristamista. Treenit ei tunnu niin kivoilta kun tuntuu että on pakko onnistua. Kyllä mä esimerkiksi muistan, että jossain kohtaa oli vähän silleen että mitä tästä nyt oikein tulee ja hirveät stressit päällä koko ajan että minne menee ja näin.

Valmennuksen/seuran rooli hyvinvoinnissa?

Valmennuksen vaikutus
Seuran vastuu ja resurssit
Yhteisöllisyys ja ilmapiiri
Työnantajavastuu ja viestintä

”Ehkä itse näen yhtenä tärkeimpänä asiana että valmentaja mahdollisimman hyvin tuntisi pelaajansa, että miten kommunikoi kenellekin pelaajalle. Valmentajakin voisi ottaa henkilökohtaisempaa kontaktia ja tietysti että on iso rooli huolehtia että ylipäätään se ilmapiiri on hyvä ja jos on jotain epäkohtia.”

"Sosiaaliset taidot valmentajilla, mutta myös siellä seuraorganisaatiossa, että ymmärretään se avoimen kommunikaation merkitys ja se, että miten pelaajilla on oikeus tietää varsinkin sellaisista asioista mitkä liittyy siihen heidän työhön. Tavallaan ne on aika merkittäviä asioita.”

Positiiviset motivaatiotekijät?

Yhteisöllisyys ja joukkuehenki
Palaute ja kehittyminen
Yhdessä tekeminen, menestys
Positiivinen palaute valmentajilta
Yhteiset hetket ja tekeminen

”Varmasti se työilmapiiri on se pirun tärkeä. Et sulla on semmoinen tunne et sä haluat mennä töihin, tunne et sä viihdyt sun työkavereiden kanssa luo tervettä ilmapiiriä, se et sua kohdellaan töissä hyvin että sä onnistut töissä. Ainakin niin kun omasta näkökulmasta se että sä koet olevasi tärkeä joukkueelle niin kyllähän se lisää sun hyvinvointia huomattavasti.”

Mielenterveys ja oireiden tunnistaminen?

Tunnistamisen haasteet
- Pelaajien kyky tunnistaa mielenterveyden ongelmia on vaihteleva ja usein heikko.
- Oireita, kuten vetäytymistä, univaikeuksia tai päihteiden käyttöä, ei aina tunnisteta tai niihin ei puututa.

Keskustelukulttuuri
- Mielenterveysasioista puhutaan harvoin avoimesti joukkueen sisällä.
- Pelaajat saattavat vitsailla ongelmista tai vähätellä niitä, mikä estää avun hakemista.

Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteys
- Uni, ravitsemus ja alkoholin käyttö vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen, mutta tietoisuus tästä on puutteellista.
- Seurojen panostus näihin teemoihin on vähäistä.

Riippuvuudet ja tabut
- Uhkapelaaminen ja päihteet mainitaan, mutta niihin ei puututa systemaattisesti.
- Tarvitaan lisää tietoisuutta ja sallivampaa kulttuuria puhua vaikeista asioista.

”Mä veikkaan että loppujen lopuksi aika heikosti niinku rehellisesti että niitäkin mielenterveyshäiriöitä voi periaatteessa olla niin paljon niin mä väitän että pelaajat ei osaa tunnistaa riittävän hyvin oikein tai riittävän ajoissa.”

"Kyllä mä sanon että kyllä pelaajat silleen juttelee keskenään ja huomaa asioita jos joku pelaaja vaikka käytös muuttuu. Mutta se että mihin kontekstiin se laitetaan niin se on useasti just sitä että sillä on mennyt vähän pelit huonosti ja tälleen että sitä harvemmin viedään sinne, että onkohan sillä kaikki oikeasti hyvin.”

JPY Mental Health Online

MITEN VOIN SAADA APUA?
Jos koet että tarvitset apua elämässäsi eteen tulevissa asioissa, lähetä meille yhteydenottopyyntö. Sinuun otetaan yhteyttä 24h sisällä viestin lähettämisestä koulutetun mielenterveystyöntekijän toimesta. Kaikilla mielenterveysryhmän työntekijöillä on myös kokemusta kotimaisesta pääsarjajalkapallosta. Palvelu on JPY:n jäsenille ilmaista ja täysin luottamuksellista. Keskusteluapua sinun on mahdollista saada enintään 5 kertaa.  

MITEN TOIMIT, JOS OLET HUOLISSASI JOUKKUETOVERISTASI?
Vaikka asian ottaminen esille saattaa tuntua sinusta hankalalta, ota asia puheeksi ja kerro hänelle miksi olet huolissasi hänestä. Rohkaise pelikaveriasi puhumaan asiasta kanssasi tai läheistensä kanssa ja neuvo häntä olemaan yhteydessä meihin tai seuran lääkäriin. Jos tarvitset lisätietoa joukkuekaverisi auttamisesta, voit olla meihin yhteydessä:

JPY MENTAL HEALTH ONLINE