Siiri Perälä naisten Futsal-Liigan kuukauden pelaaja

Naisten Futsal-Liigan joulukuun kuukauden pelaajaksi on valittu GFT:n Siiri Perälä. 

Jalkapallon Pelaajayhdistyksen ja Palloliiton toimittama valinta tehtiin pelaajien äänestyksen perusteella siten, että oman joukkueen pelaajaa ei saanut äänestää.

Kuukauden pelaajia on valittu ennenkin, mutta tällä kertaa siinä on jotain erityistä. Vuoden takaisten syöpähoitojen jälkeen pelikentille viime vuoden aikana takaisin taistellut Siiri Perälä, 27,  sai kuulla joulun alla pahimpia mahdolisia uutisia. Syöpä oli uusiutunut aggressiivisella tavalla. Positiivisuutta ja suorapuheisuutta nämäkään uutiset eivät ole naisesta karistaneet.

- Itkuhan tässä tuli, kun kuulin tästä palkinnosta. Mielestäni olisin sen ansainnut jo viime kaudella jossain kuussa, joten tuntuu kyllä hienolta. Vaikka joulukuu oli kaiken huomioiden itseltäni hyvä, niin otan tämän enemmänkin kiitoksena näistä kausista. Kiitän kaikkia joukkueita ja vastustajia, arvostan teitä suuresti. Toivotan tsemppiä niin naisille kuin miehillekin ja valtavat kiitokset kaikesta kaikille.

Vuosi 2020 alkoi menestyksekkäästi, kun helmikuussa GFT valloitti myös Final Fourin. Espoolaiset iskivät voittomaalin ajassa viimeisellä sekunnilla ajassa 39:59. Maalin teki Maiju Hirvonen, syöttäjänä oli Siiri Perälä. Se kauden kolmas mestaruus jäi saavuttamatta, kun korona päätti kauden maaliskuussa.

- Olin jo Final Fourin aikaan  pahasti yskäinen. Pian kausi sitten loppuikin, mikä oli mulle helpotus kun ihmettelin kun en enää edes kävellä jaksa. Kun sain huhtikuussa diagnoosin pidin sen kaks kuukautta ihan vain lähipiirissä, koska pelkäsin että menetän paikkani maajoukkueessa jos kuullaan, että mulla on syöpä. Tiesin kuitenkin itse, että tästä noustaan vielä.

Lopulta Perälän täytyi kertoa asiasta myös maajoukkueen päävalmentajalle Jaakko "Lämmi" Laitiselle.. 

- Lämmi kannusti puhumaan asiasta avoimesti ja se olikin helpotus, millaisen tuen sitten sain. Treenasin sairaalassa ja pyöräilin vielä tosi alhaisilla hemoglobiiniarvoilla, koska piti olla kunnossa. Sain paljon tukea ympäriltä, treenasin kovaa, edistyin valtavasti ja pääsin taas pelaamaan. Syksyllä MuSa-pelin jälkeen vietettiin iltaa maajoukkueen kapteenin Elina Setälän, Netta Hannulan sekä siskoni  Martta Perälän kanssa ja mietin siinäkin, että onpa kiva kun alotin futsalin ja sain tämmösiä ystäviä. Ihanaa miten kentän ulkoupuolella ollaan kavereita, vaikka kentällä vedetään täysiä ettei toinen voita.

Naisfutsalin iloinen sanansaattaja on saanut hyviä ystäviä aina siellä missä on kulkenut. Futsal yhdistää.

- Ilman futsalia mulla ei ois niin hyvä olla nyt. En käsitä, miten paljon hyviä ihmisiä olen futsalista löytänyt ja miten ihmiset on tukena heikolla hetkellä. Sain myös yhdeltä entiseltä todella suurisydämiseltä futsalpelaajalta ison avustuksen mun lääkkeisiin ja itketti sekin, että kuinka onnellisessa asemassa olen, kun olen päässyt tutustumaan kaikkiin mahdollisiin futsalin kautta. Miten voinkaan tuntea näin hyviä ihmisiä? GFT:n miehet etunenässä ovat jakaneet tukensa ja itselleni on merkannut paljon KaDy-vuosien jälkeen huomata, että kyllä Espooossakin välitetään ja ollaan yhdessä isoa perhettä. Onnen päiväni oli se, kun futsalin alotin.

Nuoresta iästään huolimatta Perälä on kokenut futsalissa paljon, mutta paljon on vielä kokematta. Tulevaisuus näyttää päivä kerrallaan, mihin tie vie. Perälän tie on jo vienyt pokaaleiden ja menestyksen lisäksi ainakin yhden tytön sydämeen.

- Olen saanut paljon myös junioripelaajilta viestiä, kuinka olen ollut heidän esikuva. Yksi tyttö kertoi, että kun häneltä muutama vuosi kysyttiin mikä on hänen unelmansa niin hän vastasi, että pelata KaDyn naisissa, niin kuin Siiri pelaa. Uskomatonta, miten oon päässyt pieniin ja isompiinkin mieliin vaikuttamaan niin positiivisesti. Olen toivonut, että mua katsottaisiin joskus niin kuin Panu Autiota, jota myös ihailen suuresti. Hienoa, jos joku tyttö- tai miksei poikapelaajakin unelmoi olevansa kuin Siiri, eikä aina oteta esikuvaa miesten pelaajista. Mä en tyydy oleen mikään rivipelaaja, vaan haluan olla paras. Siihen en kykene enää, mutta varmasti jos jään henkiin niin tuun joskus käyttämään minun Futsal UEFA-B-lisenssiä ja alan valmentamaan.

Miten tämän kaiken voi sitten vetää yhteen?

- Lopulta sillä menestymisellä ei ole mitään väliä, kunhan siitä nauttii itse mitä tekee ja saa ihmisille vieläpä hyvää mieltä aikaan, Perälä päättää.

Lue Siiri Perälän koko tarina tästä