Pitkän ja menestyksekkään ammattilaisuran päättyneeseen kauteen lopettanut Tinja-Riikka Korpela on nimetty ehdokkaaksi vuoden 2026 FIFPRO Merit Awards -palkinnon saajaksi. Kansainvälinen jalkapallon pelaajayhdistysten kattojärjestö FIFPRO palkitsee pelaajia, jotka käyttävät asemaansa ja ääntään yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseen. Korpela jatkaa samalla vahvaa suomalaisesta pelaajayhteisöstä nousseiden ehdokkaiden ketjua.
FIFPRO julkisti eilen 11 pelaajaa, jotka ovat ehdolla vuoden 2026 Merit Awards –palkintojen voittajaksi. Pelaajat ovat kotimaidensa pelaajayhdistysten nimeämiä, ja Suomen ehdokas tänä vuonna on Tinja-Riikka Korpela.
Vuodesta 2008 jaetuilla FIFPRO Merit Awards -palkinnoilla huomioidaan ammattilaisjalkapalloilijoita, joiden vaikutus ulottuu pelikenttien ulkopuolelle. Palkinnot jaetaan kolmessa kategoriassa: Player Activism, Player Impact ja Player Voice. Player Activism –kategoria huomioi yhteiskunnallisen tai poliittisen muutoksen puolesta toimivia pelaajia, Player Impact –kategoriassa arvioidaan pelaajan konkreettista vaikutusta muiden ihmisten elämään ja Player Voice –kategoria nostaa esiin pelaajia, jotka käyttävät näkyvyyttään tärkeiden kysymysten esiin nostamiseen ja muutoksen edistämiseen.
Vuoden 2026 voittajat valitsee FIFPRO:n valintakomitea. Voittajat julkistetaan FIFPRO:n vuosikokouksessa Panamassa torstaina 19. marraskuuta. Kukin kolmesta voittajasta saa FIFPRO:lta 10 000 dollarin lahjoituksen tukemansa toiminnan edistämiseen.
Korpelan ehdokkuuden taustalla on hänen pitkäjänteinen työnsä tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja jalkapalloilijoiden oikeudenmukaisen kohtelun puolesta.
FIFPRO nostaa perusteluissaan esiin Korpelan noin kaksi vuosikymmentä kestäneen pelaajauran ja hänen johdonmukaisen toimintansa yhdenvertaisuuden puolesta. Suomen maajoukkueen entinen kapteeni oli merkittävässä roolissa työssä, jonka tuloksena Suomen naisten ja miesten maajoukkueille saatiin yhtäläiset maajoukkueen pelaajasopimukset vuonna 2019
Korpela on toiminut JPY:n hallituksessa vuodesta 2020 lähtien ja hän on ollut vahvasti mukana Ihmisoikeusliiton Team Human Rights -vaikuttajaryhmässä. Lisäksi hän on tukenut syrjinnän ja rasismin vastaisia kampanjoita ja edistänyt yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta urheilussa.
Korpela on todennut, että hän tuntee itsensä etuoikeutetuksi, kun on saanut olla esikuvan asemassa. Hän käyttää asemaansa hyväkseen ja yrittää toimia äänitorvena heille, joiden ääni ei kuulu.
– Haluan olla rohkea esikuva, joka uskaltaa puhua asioista, joista ehkä muut eivät uskalla puhua. Tiedostan, että monet seuraavat tekemisiäni, joten koen jopa velvollisuudeksi käyttää asemaani hyödyksi ja jakaa minulle tärkeitä arvoja ja asioita isommalle yleisölle, Korpela kertoi YLE:n haastattelussa vuonna 2025.
Korpela ei suinkaan ole ensimmäinen Suomesta tai suomalaisesta pelaajayhteisöstä FIFPRO Merit Awards -palkintoehdokkaaksi noussut pelaaja. Viime vuosien lista kertoo poikkeuksellisen vahvasta jatkumosta.
Vuonna 2021 Tim Sparv voitti Player Voice Awardin. FIFPRO nosti perusteluissaan esille hänen tapansa käyttää ääntään muun muassa ihmisoikeuksien, tasa-arvon, rasisminvastaisuuden, mielenterveyden ja ilmastokysymysten puolesta. Sparv oli myös tukemassa Suomen naisten maajoukkueen kamppailua tasa-arvoisen palkitsemisen puolesta ja nosti esille Qatarin MM-kisojen rakennustyöläisten työoloja. työoloja.
Vuonna 2022 suomalaiskytkös sai jatkoa Ayisat Yusufin kautta. Suomessa peliurallaan vaikuttanut ja Suomessa pitkään asunut nigerialainen asetettiin Merit Awards -ehdokkaaksi JPY:n toimesta. Ehdokkuus johti myös voittoon: Yusuf sai Player Voice Awardin työstään tyttöjen ja naisten tukemiseksi. Yusufin perustama SheFootball Initiative käyttää jalkapalloa muun muassa tasa-arvon, terveyden ja tyttöjen urheiluoikeuksien edistämiseen.
Vuonna 2023 FIFPRO Merit Awards -ehdokkaiden joukossa oli vaasalainen Sebastian Strandvall. Hän oli yksi seitsemästä tuon vuoden ehdokkaasta. Pitkän pelaajauransa samana vuonna päättänyt Strandvall oli käyttänyt asemaansa lisätäkseen tietoisuutta ihmisoikeuksista, syrjinnästä, tasa-arvosta ja osallistamisesta. Strandvall nosti esille myös ammattiurheilijoiden asemaan Suomessa liittyviä epäkohtia. Hän puhui muun muassa urheilijoiden työttömyys- ja vakuutusturvasta sekä siitä, kuinka puutteellinen järjestelmä voi jättää pelaajan itse vastaamaan suurista leikkaus- tai kuntoutuskuluista. Hänen keskeinen viestinsä oli samalla kollektiivinen: jalkapalloyhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan erityisesti silloin, kun pelaajat toimivat yhdessä.
Vuonna 2024 oli Linda Sällströmin vuoro. Hän ei jäänyt vain ehdokkaaksi, vaan Sällström voitti Player Activism Awardin. FIFPRO huomioi hänen työnsä ihmisoikeuksien, tasa-arvon, rasisminvastaisuuden ja demokratian puolesta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä esille nousi tilanne, jossa Sällström puuttui joukkuetovereihinsa kohdistuneeseen naisvihamieliseen häirintään.
Korpelan lisäksi vuoden 2026 ehdokkaiden joukossa ovat muun muassa Alex Chidiac, Jeremie Frimpong, Joao Gomes, Ji So-yun, Steve Mounie, Zecira Musovic ja Phallon Tullis-Joyce. Lue lisää kaikista ehdokkaista täältä.
Ehdokkaiden tekemä työ osoittaa, kuinka monella tavalla ammattilaispelaajat voivat vaikuttaa kentän ulkopuolella. Liverpoolissa tällä hetkellä pelaava Jeremie Frimpong on esimerkiksi perustanut ammattilaisakatemioista tiputetuille nuorille tarkoitetun Pathways-verkoston, joka tarjoaa muun muassa mentorointia, mielenterveystukea, koulutusta ja uraohjausta ja on tavoittanut yli 800 nuorta. Meribiologiksi kouluttautunut Manchester Unitedin maalivahti Phallon Tullis-Joyce on puolestaan esimerkiksi mukana nuorten ympäristö- ja luontokasvatuksessa.
Ehdokkaiden yhteinen nimittäjä löytyy kuitenkin jalkapallokentän ulkopuolelta: halusta käyttää pelaajan asemaa muiden hyväksi. Samaan joukkoon kuuluu nyt Korpela, jonka pitkä työ tasa-arvon, ihmisoikeuksien, pelaajien oikeuksien ja yhdenvertaisemman urheilun puolesta on saanut hienon kansainvälisen tunnustuksen ehdokkuuden muodossa.