"Kentän ja sosiaalisen median pitäisi olla jokaiselle turvallinen paikka"

Jalkapallon Pelaajayhdistys on Punainen kortti rasismille -hankkeen aktiivinen yhteistyökumppani. Rasisminvastainen työ on jatkuvaa.

Jalkapallon kansainväliset toimijat ovat taistelleet rasismia vastaan jo pitkään. The Professional Football Strategy Council (PFSC), joka koostuu kansallisten liitojen edustajista (UEFA), seuroista (ECA), liigoista (EPFL) ja pelaajista (FIFPRO), hyväksyi yksimielisesti maaliskuussa 2013 päätöslauselman, jonka tarkoituksena on kitkeä kovinkin keinoin kaikki jalkapallossa esiintyvä rasismi. Kaikki edellä mainitut osapuolet ovat hyväksyneet yksimielisesti entistä tiukemman ohjelman nollatoleranssikäytännön aikaansaamiseksi.

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto, FIMU ry, on tehnyt uraauurtavaa työtä yhdenvertaisuuden puolesta ja rasismia vastaan liikunnan kautta. FIMU edustaa Suomessa kansainvälistä Punainen kortti rasismille -järjestelmää, jonka suhteen jalkapallokenttä on ollut erityisen aktiivinen. Suomalaisissa eri sarjatasojen jalkapallo-otteluissa on näytetty konkreettisesti punaista korttia rasismille pelaajien johdolla jo vuodesta 2006. 

Viime vuosina myös sateenkaarisymbolit ovat tulleet tutuiksi urheilukentillä muun muassa kapteeninnauhojen ansiosta. Näin ollen punainen kortti rasismille -viesti on laajentunut vastustamaan kaikenlaista syrjintää ja edistämään yhdenvertaisuutta kattavammin. 

Jalkapallon Pelaajayhdistys on Punainen kortti rasismille -hankkeen aktiivinen yhteistyökumppani. Rasisminvastainen työ on jatkuvaa.

Punainen Kortti Rasismille -hankkeen projektipäällikkö Linda Ruutu painottaa, että työ on vielä pahasti kesken.

- Jalkapallo ei ole yhteiskunnasta mitenkään erillinen osa. Rasismi on ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, joten se on ongelma myös jalkapallossa. Tietooni tulee valitettavan säännöllisesti rasismitapauksia, Ruutu kertoo.

Rasismia esiintyy erilaisissa muodoissa myös jalkapallon parissa.

- Pelaajien välistä, katsomosta tai sosiaalisessa mediassa esimerkiksi. Kaikkia näitä on esiintynyt. Kentän ja sosiaalisen median pitäisi olla jokaiselle turvallinen paikka, Ruutu sanoo.

Kansainvälinen Pelaajayhdistys FIFPRO on viime aikoina vahvasti vedonnut vihapuheen kitkemiseen sosiaalisesta mediasta. Tästä vastuu on toki käyttäjillä, mutta myös some-kanavien alustojen omistajilla

- Toistaiseksi puuttuminen on ollut riittämätöntä. On tietenkin hyvä, että alustoilla käyttäjät voivat raportoida esimerkiksi rasistisista tai homofobisista julkaisuista. Niihin on kuitenkin puututtava entistä vahvemmin esimerkiksi jäädyttämällä tai poistamalla tilejä, joissa vihapuhe on toistuvaa.

Kentillä tapahtuvaa vihapuhetta tai rasismia voi kitkeä pois tietoisuutta lisäämällä ja entistä kovemmilla rangaistuksilla.

- Näen tärkeänä kouluttaa pelaajia ja kaikkia jalkapallossa toimivia yhdenvertaisuusasioista. Uskon siihen, että kun ymmärrys ja tietoisuus lisääntyvät, tapaukset vähenevät.

Tarpeen vaatiessa myös kovempia keinoja on harkittava. Esimerkiksi Englannissa käytössä on kuuden ottelun minimipelikielto rasismitapauksissa. 

- Minimissään 5-10 ottelun pelikieltoa rasistisesta kielenkäytöstä tulisi mielestäni harkita suomalaisessakin jalkapallossa, Ruutu sanoo.