Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
3.3.2023

Päävammat ja puskeminen herättävät keskustelua

Jalkapalloilijoiden päävammat ja esimerkiksi puskemisen mahdolliset haittavaikutukset ovat nousseet keskustelunaiheiksi tihenevissä määrin viimeisten vuosien aikana.

Lukuisat tutkimukset ovat luoneet pohjan sille, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on puututtu puskemiseen tietyissä ikäluokissa. Skotlannissa rajoitukset koskettavat jo ammattijalkapalloilua.

- Muutamien vuosien takainen New England Journal of Medicine -julkaisussa esiintyvä tutkimus. Kyse on yleislääketieteen arvostetuimmasta lehdestä. Siinä tutkittiin aikanaan jalkapalloa ammatikseen pelanneita henkilöitä, heidän lääkityksiään ja mahdollisia kuolinsyitään, Palloliiton lääkintävaliokunnan puheenjohtaja, Tommi Vasankari, kertoo Palloliitton verkkosivuilla.

- Kyse oli siis oikeastaan eläkeikäisistä ex-ammattijalkapalloilijoista. Tarkoituksena oli katsastaa millaisia neurodegeneratiivisia sairauksia ja kuolemansyitä heillä esiintyi. Nämä ovat siis aivosoluja rappeuttavia sairauksia, kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti.

Tutkimus julkaistiin edellä mainitussa maailman vanhimmassa yhtäjaksoisesti ilmestyneessä lääketiedelehdessä vuonna 2019. Tutkittavana oli peräti 7676 entistä jalkapalloilijaa ja data perustuu Skotlantiin.

Vasankarin mukaan tulokset olivat kiistattomia. Paljon uransa aikana palloa puskeneet pelaajat kärsivät todennäköisemmin neurodegeneratiivisista sairauksista kuin esimerkiksi maalivahdit tai jalkapalloa pelaamaton väestö.

Samalla pelaajat olivat tulosten mukaan urheilun ja elintapojensa vuoksi vähemmän alttiita muille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille.

Jalkapallo, puitteet, välineet ja pelaajat ovat kehittyneet valtavasti näiden vuosikymmenten aikana. Tutkimustulosten vertailu nykypäivään ei siis ole aukotonta.

- Entisaikojen pelaajat, entisaikojen raskaammat pallot ja entisaikojen säännöt. Toisaalta sitten taas vauhdit ja nopeudet eivät ainakaan ole hiljentyneet, pohtii Vasankari.

Hänen mielestään kehittyneet välineet tai säännöt eivät missään tapauksessa tee tutkimuksesta merkityksetöntä. Vasankarin mukaan kyse on asiasta, jota jalkapalloyhteisö ei vain voi väistää.

- Se on ihan toinen kysymys, että mitä asialle voisi tässä ja nyt tehdä. Meidän ongelmamme on, että kukaan ei ihan täysin tiedä nykypelaajista tai nykyvälineistä. Tilanne tämän päivän pelaamisesta nähdään vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Lisäinformaatiota on pyritty saamaan muun muassa erilaisilla antureilla, jotka mittaavat päähän kohdistuvia voimia. Nämäkään tulokset eivät Vasankarin mielestä näytä todellista kuvaa.

- Päästä tekee erikoisen kapistuksen se, että meillä on tuolla kallokopan sisällä kolme aivokalvostoa, joista kahden välissä on vielä nestettä. Ihan täysin sellaista kuvaa emme saa siis siitä, mitä varsinaiselle aivokudokselle kuuluu. On tehty myös tutkimuksia harjoittelun ja niskalihaksiston vaikutuksista.

Isoa kuvaa tällaiset ansiokkaatkaan tutkimukset eivät silti Vasankarin mielestä muuta. Jalkapallo on hänen mukaansa silti laji, jossa päävammoja voi syntyä. Ei pelkästään puskemalla vaan myös suorissa kontakteissa pelaajien kesken.

Isossa-Britanniassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa asiaan on reagoitu juniorijalkapallon saralla. Puskemista on pyritty kitkemään tietyiltä ikäluokilta. Vasankari ymmärtää ratkaisun, mutta toteaa samalla, että mitään konkreettista näyttöä nuoruusvuosien vaikutuksista ei ole. Tutkimuksissa on käytetty entisiä ammattilaispelaajia.

Juniori-ikäisenä on Vasankarin mukaan silti loogisempaa välttää turhia puskuja ja pääkontakteja mahdollisuuksien mukaan kuin asettaa mitään määrällisiä rajoituksia, koska ne lukumäärät eivät perustuisi mihinkään tutkittuun tietoon.

Jalkapallo on globaali ja rakastettu laji. Kilpatasolla pelaavien junioreiden ja ammattilaisten lisäksi jalkapalloa harrastaa hurja joukko ihmisiä. Sellaisia, jotka eivät ole fyysisesti samalla tasolla esimerkiksi lihaksistoltaan ammattilaisten kanssa.

- Mitä me heille tarkalleen ohjataan? He harrastavat rakastamaansa liikuntamuotoa muutaman kerran viikossa. Kansainvälisen jalkapalloyhteisön päätös tässä vielä odotuttaa itseään. Muuttuuko laji jollain tapaa ja pitäisikö sen muuttua?

- Toivoisin siksi juuri, että kansainväliset lajijärjestöt osallistuisivat tähän keskusteluun aktiivisesti, jotta tämä ei jäisi kansallisten jalkapalloliittojen harteille. Nämä juniorien sääntömuutokset ovat ehkä perusteltuja, mutta eivät silti faktisesti vaikuta aikuisiän pääkontakteihin mitenkään.

"Päävammoihin tulee suhtautua erityisen vakavasti"

Jalkapalloilijat ovat luonnollisesti se osa väestöä, joihin tulevat linjaukset puskemisissa ja päävammojen ehkäisemisessä vaikuttavat. Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja, Panu Autio, toivoo Suomeen pelaajien näkemyksiä huomioivaa etenemismallia.

- Pelaajien terveys on totta kai ehdottoman tärkeä asia ja päävammoihin tulee suhtautua erityisen vakavasti. Niiden seurauksista voi pahimmassa tapauksessa joutua kärsimään koko loppuelämän, Autio sanoo.

- Palloliiton linjauksissa on tärkeää huomioida pelaajien kanta asiaan sekä tietysti viimeisin tutkimustieto. Skotlannissa, missä on oltu edelläkävijöitä asian suhteen, tärkeä osa prosessia oli pelaajien laaja kuuleminen paikallisen pelaajayhdistyksen kautta. Näin pelaajat saatiin vahvasti uusien puskemista rajoittavien suositusten taakse.


Pelaajat pääsivät kokeilemaan uutta teknologiaa päävammojen tutkimiseen sopimuksettomien leirillä 2022.

Autio kertoo, että henkilökohtaisena pohdintana hän olisi avoin esimerkiksi väliaikaisten vaihtojen ja tehokkaan peliajan kokeiluille. Tämä veisi Aution mukaan painetta jatkaa peliä välittömästi tilanteissa, joissa päähän on kohdistunut osuma.

- Tutkimukset ja pelaajien kuulemiset ovat avainasemassa. Pelaajayhdistys tekee laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tämän asian tiimoilta. Kansainvälinen ulottuvuus on FIFPron kautta tärkeässä roolissa.

- Viime vuonna sopimuksettomien pelaajien leirillä oli mukana kaksi startup-yritystä, ACT Head Impact Tracker ja BioEye. Ne ovat erikoistuneita päähän kohdistuneiden osumien mittaamiseen.

Autio kertoo JPY:n olleen tiiviissä yhteistyössä myös Jyväskylän yliopiston kanssa ennen kaikkea BrainSPORT -hankkeen sparraajana.

LUE KOKO JUTTU PALLOLIITON VERKKOSIVUILTA