Stina Virkkala kokoaa kolmoisuran palapeliä

Stina Virkkala on 24-vuotias Kempeleestä lähtöisin oleva puolustaja, joka siirtyi täksi kaudeksi Ilveksen Kansallisen liigan joukkueeseen. Virkkala opiskelee pelaamisen ohella Rovaniemen oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa hän sai juuri kolmannen opiskeluvuoden valmiiksi. Jalkapallon ja opiskelun lisäksi Virkkala on töissä iltapäiväkerhossa. Kuinka Virkkala yhdistää nämä kaikki kolme, ja huolehtii samalla omasta hyvinvoinnistaan, ravitsemuksestaan ja palautumisestaan?

Kuva. Joope Erkkilä.

Ilves on ollut tällä kaudella Kansallisen Liigan positiivinen yllättäjä niin kentällä kuin katsomossa: Ilves on yhdeksän kierroksen jälkeen neljäntenä. Ilveksen kotipelien katsojaluvut ovat olleet myös aivan omaa luokkaansa liigassa: neljässä kotipelissä katsojia on ollut keskimäärin 950 per peli.

- Joukkueen sisällä tulokset eivät ole yllättäneet, sillä preseasonin huonoista tuloksista huolimatta pelimme on koko ajan kehittynyt. Itse olen päässyt pelaamaan kaikki pelit alusta loppuun, joka on tuntunut hienolta, Virkkala kertoo alkukaudestaan.

Tammelan uuden stadionin myötä arki on parantunut ja kotietu vahvistunut.

- Totta kai uudella stadionilla pelaaminen tuo upeat puitteet niin peleihin kuin harjoitteluun. Olen myös ensimmäistä kertaa kokenut oikeasti kotiedun merkityksen, kun kotipeleihimme on löytänyt paljon katsojia paikalle. Sarja-avauksessa meteli oli välillä niin kova, etten meinannut kuulla mitä joukkuekaverini yrittivät huutaa minulle, Virkkala kertoo innoissaan.

Kolmoisuraa jalkapallon ehdoilla

Stina Virkkalan arjesta ei turhia vapaatunteja löydy. Etähaastattelu saatiin sovittua illalle, kun Virkkala oli käynyt jo päivän aikana kaksissa harjoituksissa ja tehnyt töitä välissä. Tämä on monelle naispelaajalle tuttu asetelma: FIFPRO:n (2017) tuottaman tutkimuksen mukaan lähes puolet naispelaajista opiskelee ja kolmasosa tekee töitä jalkapallon ohella. Heidi Pihlajan arvion mukaan alle 20 naispelaajaa Suomessa ansaitsee yli 12 500 euroa vuodessa (Murtomäki 2023). Kaksoisura on myös miesjalkapalloilijoille tärkeä: JPY:n tuottaman kyselyn mukaan JPY:n kaksoisurapalvelut koettiin pelaajayhdistyksen kolmanneksi tärkeimmäksi palveluksi. Veikkausliigapelaajien kesken jopa 70 prosenttia koki kaksoisurapalvelut tärkeimmäksi, Kansallisen liigan pelaajista sen tärkeimmäksi koki 51 prosenttia ja Naisten Ykkösessä 33 prosenttia.

- Arkipäiväni alkavat aamutreeneillä, joihin lähden kahdeksalta aamulla. Aamutreenien jälkeen ehdin mahdollisesti käymään kotona ennen kello 12 alkavia iltapäiväkerhotöitä. Sieltä menen suoraan harjoituksiin, ja kotona olen iltaseitsemän aikoihin. Jos illalla on vielä energiaa, teen koulujuttuja, Virkkala avaa kiireistä arkeaan.

- Varsinkin alkukaudesta minulla oli palautumisen kanssa ongelmia, kun treenien ulkopuolinen rasitus oli suurimmillaan. Lisäksi töihin kesti bussilla yli tunti päivässä. Olen kuitenkin onnellinen seuran järjestämästä työpaikasta, joka joustaa kaikissa mahdollisissa futismenoissa. Nyt kesällä arki kuitenkin keventyy huomattavasti, kun pystyn tekemään oman alan töitäni etänä kotona.

Tällä hetkellä opintoihin panostaminen ei ole keskiössä, vaikka niitäkin Virkkala säännöllisesti edistää. Opiskelu 700 kilometrin päässä Rovaniemeltä on onnistunut hyvin, koska oikeustieteellisen opinnot ovat pääosin omatoimista tentteihin lukemista kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

- Tampereelle muuttaessani päätin panostaa jalkapalloon täysillä. Arki on aikamoista palapelin palojen yhteen sovittelua, mutta koen kaikkien palasten täydentävän toisiaan. Olen luonteeltani ehkä vähän suorittaja, mutta toisaalta olen tottunut jo monen vuoden ajan yhdistämään koulun ja opiskelun esimerkiksi myös urheilulukiossa.

- Olen aina pitänyt opiskelusta ja tein paljon töitä, jotta pääsin oikeustieteelliseen sisään. Opiskelu tuo turvaa tulevaisuudelle, ja toisaalta opiskelijastatus sopii hyvin jalkapallon ohelle. Pystyn esimerkiksi opiskelijana hyödyntämään opiskelijalounasravintoloita, joista saan parilla eurolla laadukasta ruokaa. Usein hyödynnän myös take away -mahdollisuutta ja otan ruokaa myös ravintoloista kotiin niin illalla ei tarvitse itse laittaa ruokaa, Virkkala kertoo.

Ravitsemuksen haasteisiin tukea seurajoukkueelta

Virkkala kokee ravitsemuksen tärkeäksi osaksi kenen tahansa urheilijan uraa, mutta kaksois- tai kolmoisuralaiselle ruokailujen suunnittelu on entistä tärkeämpää. Miten Virkkala pitää huolta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan?

- Tärkeää on nukkua tarpeeksi ja huolehtia kehonhuollosta. Ravitsemukseen pitää nähdä vaivaa eniten. Keskeisintä on saada energiaa tarpeeksi.

- Teen seuraavan päivän ruoat ja mukaan otettavat eväät valmiiksi edellisenä iltana. Kotona ruoanlaitossa apuna on myös poikaystäväni, joka on usein tehnyt onneksi ruoan valmiiksi pitkän päivän jälkeen kotiin tullessani, Virkkala kertoo.

Alkukauden palautumisongelmat selvitettiin joukkueen fysiikkavalmentajan kanssa, joka auttoi esimerkiksi lisäämään välipaloja arkeen. Virkkala luettelee käteviksi mukaan otettaviksi välipaloiksi välipalakeksit, piltit ja smoothiepussit. Tampereella Virkkala kokee saaneensa ravitsemukseen paljon enemmän tukea, mitä aikaisemmissa joukkueissaan. Fysiikkavalmentaja piti Ilveksen naisille myös ravitsemusluennon, jonka Virkkala koki silmiä avaavaksi.

- Olen aikaisemmin ajatellut, että proteiininsaanti on kaikista tärkein ravitsemuksessa. Kuitenkin nyt olen oppinut, että hiilihydraateilla onkin paljon suurempi rooli jalkapalloilijan suorituskyvyn kannalta. Yleisesti riittävästi syöminen on monelle jalkapalloilijalle vaikeaa, joten nyt olen oppinut panostamaan riittävään energian- ja hiilihydraatinsaantiin. Urheilijan ravitsemusta ei voida verrata tavallisiin ravitsemussuosituksiin, vaan on tärkeää tajuta oman lajin tuomat erikoisvaatimukset.

- Kiireisen arjen yksi vaikeista tekijöistä on myös ravitsemuksen ajoittaminen suhteessa harjoituksiin: milloin syödä ja mitä, jotta suoritukset harjoituksissa ovat mahdollisimman hyvät. Eli syönkö esimerkiksi ennen töitä, niiden aikana vai jälkeen. Juuri ajoitukseen ja välipaloihin olen varsinkin panostanut tällä kaudella, Virkkala tiivistää.

JPY tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea kaksoisuraan ja urasuunnitteluun. Lue palveluista ja urasiirtymistä lisää täältä ja ota yhteyttä, jos tarvitset tukea.

Lue lisää:

Kuivalainen, M. & Pesonen, M. (2024) Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden kokemukset kaksoisuralta – jalkapallouran ja korkeakouluopintojen yhdistäminen sekä kaksoisuran tuki. Itä- Suomen yliopiston pro gradu -tutkielma. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/31709/urn_nbn_fi_uef-20240337.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jaa

Tuoreimmat uutiset

6.9.2024
Olivia Ulenius Kansallisen Liigan kuukauden pelaaja
6.9.2024
Ottelumanipulaatioepäilyt Palloliiton kurinpitoon - Red Button turvaa pelaajia ja peliä
5.9.2024
Matias Paavola Ykkösliigan Veikkauksen kuukauden pelaaja
5.9.2024
Näin kaudet jatkuvat: Loppusarjat käyntiin
1.9.2024
Tim Väyrynen Veikkausliigan kuukauden pelaaja
30.8.2024
Äitiys ja jalkapalloura: ”Avointa keskustelua tarvitaan lisää”
27.8.2024
Carlos Moros Gracia: Athletes transition into the labor market
23.8.2024
Pelaajalta pelaajalle: Oona Sevenius vs. Tuija Hyyrynen
21.8.2024
VAR käyttöön pikku hiljaa: "Ihan positiivinen fiilis kaikilla on asiasta"

Stina Virkkala kokoaa kolmoisuran palapeliä

Tuoreimmat uutiset

Katso kaikki uutiset »

Ei tuloksia antamillasi hakusanoilla.