Oman säätiön tuki ja turva – Turvallisesti kohti huippu-uran jälkeisiä haasteita

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.

Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiö saavutti komean kymmenen vuoden rajapyykin lokakuussa 2012. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi säätiön säännöt tarkalleen 4.10. 2002.

Säätiön tarkoituksena on ollut alusta asti edistää ja tukea huippu-urheilijoiden koulutusta, ammattiin valmistumista, ammatissaan kehittymistä sekä yleistä sopeutumista urheilu-uran jälkeiseen elämään ja arkeen.

- Säätiön tehtävänä on sopeuttaa huippu-urheilijoita aktiiviuran jälkeiseen elämään ja sen haasteisiin sekä ohjata heitä myös koulutuksen pariin. Säätiö hallinnoi myös urheilijoiden omaa rahastoa, jonne voi sijoittaa palkkatuloja jo aktiiviuran aikana. Liian monet pelaajat eivät tule ajatelleeksi aktiiviuran jälkeistä aikaa tarpeeksi hyvissä ajoin ja lopettamisen jälkeen edessä voi olla melkoinen tyhjiö. Yritämme estää tämän ilmiön syntymistä ja opastaa pelaajia ajattelemaan näitä asioita ajoissa, Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Haara painotti.

Rahaston asioita hoitaa ja sitä myös edustaa Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön hallitus, johon kuuluu neljä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen nimeämää pysyvää jäsentä ja kolme hallituksen valitsemaa vaihtuvaa jäsentä.

Säätiön taustalla vaikuttaa turkulainen Aurator Varainhoito Oy, vastaa käytännössä varallisuuden hoidosta. Kymmenvuotisjuhlavuotena säätiön hallituksessa tekivät päätöksiä Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola, entiset huippupelaajat Juha Riippa ja Marco Casagrande, Pelaajayhdistyksen lainopillinen neuvonantaja Mika Palmgren sekä Auratorin puolelta Mika Rautio, Jukka Koivu ja Kaj Autio. Myöhemmin Olli Lintusaari korvasi Raution säätiön hallituksen jäsenenä.

Säätiön asioita on hoitanut käytännön tasolla toimitusjohtaja Katariina Sirén. Urheilijarahaston varat sijoitetaan turvallisesti ja tuottavasti säätiön hallituksen päättämällä tavalla.

Huippu-urheilija voi niin halutessaan päättää, että hänen työnantajanaan toimiva jalkapalloseura voi siirtää enintään puolet hänen vuotuisista bruttotuloistaan ja summana enintään 100.000 euroa vuodessa verotta omaan urheilijarahastoon. 

Siirrosta tulee ilmoittaa rahastoon erillisellä ilmoituslomakkeella, joka pitää toimittaa myös työnantajalle, eli seuralle. Seuran velvollisuuksiin kuuluivat siinä vaiheessa jo lakisääteiset urheilijan eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, vaikka palkka menisikin rahastoon.

Urheilijarahastoon kertyneet varat ja tuotot voi nostaa vastaa urheilu-uran päätyttyä. Nostot ovat aina sen kulloisenkin vuoden verotettavaa ansiotuloa, jolloin varat konkreettisesti nostetaan.

- Ymmärsin onneksi rahastoida tulojani urani aikana. Tulojeni jaksotus antoi taloudellisen mahdollisuuden hankkia vielä välttämätöntä erikoiskoulutusta uran jälkeen, jotta pystyin työllistymään vielä haasteellisempiin tehtäviin, HJK:ssa ja FC Hongassa parhaat pelivuotensa pelannut Rami Hakanpää kiittelee vieläkin.

Rami Hakanpää.

Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön toiminta sai ihan uusia kansainvälisiä ulottuvuuksia keväällä 2012. Jalkapallon Kansainvälisen Pelaajayhdistyksen, FIFPROn, sinnikäs edunvalvontatyö palkittiin huhtikuun loppupuolella Belgian Brysselissä, jossa hyväksyttiin vihdoinkin Euroopan Jalkapalloliiton, UEFA:n, jäsenmaiden pelaajasopimusten yleiset viralliset minimivaatimukset.

Tämän erittäin merkittävän sopimuksen allekirjoittivat FIFPRO:n Division Europen lisäksi UEFA:n, ECA:n (Eurooppalaisten jalkapalloseurojen yhteistyöjärjestö) sekä EPFL:n (Euroopan ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestö) presidentit.

Valmis yhteistyösopimus saatiin kokoon erittäin pitkän ja raskaan neuvottelusarjan päätteeksi. Kova pohjatyö kuitenkin kannatti, sillä uuden sopimukseen piiriin kuuluivat kaikki 53 UEFA:n alaista jäsenvaltiota. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen puolesta tätä historiallista sopimusta oli allekirjoittamassa Markus Juhola.

Osana tätä kansainvälistymiskehitystä on myös yleiseurooppalainen urheilijarahasto, joka koostuu kaikkien sopimusmaiden kansallisten pelaajayhdistysten rahastosäätiöistä. Suomessa tämä taho on tietysti Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiö.

Suomen Urheilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiöllä on myös entisen huippupelaajan, Juhani ”Juuso” Wahlstenin (1938-2019), esityksestä perustettu Juuson rahasto -niminen nimikkorahasto, jonka toiminta käynnistyi tammikuussa 2008. Rahaston säännöissä tarkoitettuja asioita hoitaa nimikkorahaston hoitokunta, johon kuuluu puolestaan viisi jäsentä.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio
OSA 18: Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään
OSA 19: Visiotyö polkaistaan käyntiin – Kaikki huippusarjojen pelaajat jäseniksi vuoteen 2012 mennessä