Liity Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäseneksi! Rekisteröidy jäseneksi tästä.
1.11.2020

Kentällä pitää olla kivaa! – Pelaajat veivät kouluihin kiusaamisen vastaista viestiä

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.

Jalkapallon Pelaajayhdistys aloitti loppuvuonna 2010 yhteistyön Turun yliopiston psykologian laitoksen alaisen KiVa Koulu -hankkeen kanssa. 

KiVa Koulu -hankkeen päämääränä oli minimoida kaikki koulukiusaaminen. Kiva Koulu -hankkeen takaa löytyi kotimaisia ja ulkomaisia alan asiantuntijoita, jotka olivat yhdessä laatineet pitkäjänteisen Kiva Koulu -strategian. Ohjelmaa toteutettiin käytännön tasolla suomalaisissa peruskouluissa, joista peräti 90 % oli sitoutunut hankkeen toetutukseen.

Jalkapallon Pelaajayhdistys oli yhteydessä hankkeen taustavoimiin ja esitti mahdollisuuden uuteen yhteistyömalliin. Molemmat tahot huomasivat heti, että koululuokkien ja jalkapallojoukkueiden toimintaperiaatteissa oli paljon yhtäläisiä tekijöitä. Molemmat toimivat ryhmissä yhteisten pelisääntöjen alla. Myös molempien ryhmädynamiikan orastavat ongelma-alueet olivat erittäin vertailukelpoisia keskenään. 

Yhteistyö konkretisoitui lopulta erinomaisella tavalla. Päädyttiin siihen, että suomalaiset huippupelaajat lähtevät koulukierroksille suomalaisiin peruskouluihin. He pitivät kiusaamisen ehkäisyyn keskittyviä oppitunteja ja mukaan tuotiin myös jalkapallo. Pelaajayhdistys lähti liikkeelle ensi varovaisesti ja odotti alkuun palautetta kouluista. Kun palaute oli oikeastaan pelkästään positiivista, lisättiin hieman vauhtia.

Oppitunnin tavoitteet olivat varsin yksinkertaisia. Koulukiusaamisen vastainen viesti yhdistettiin maailman suosituimpaan pallopeliin. Pelaajayhdistys laati itse oman tuntisuunnitelmansa ja valmisti myös konkreettisen oppimateriaalin. Tavoitteena oli, että oppitunnin viemään läpi yhden normaalin oppitunnin puitteissa. Siinä myös onnistuttiin.

Suomalaiset huippupelaajat pistivät itsensä likoon loppuvuodesta 2011, kun pelikausi oli jokaisen osalta ohi. Alkuun mukana oli 20 suomalaista paikkakuntaa. 

Oppitunnin ensimmäinen osuus koostui DVD:stä, jossa esiintyi kuusi suomalaista huippupelaajaa. He pistivät todellakin persoonansa peliin. Mukaan lähtivät Anna Helenius (FC Honka), Susanna Ranta (TuWe), Ville Wallén (HJK), Esa Terävä (PK-35), Toni Kolehmainen (TPS) ja Timo Furuholm (FC Inter). Jokainen pelaaja hoiteli oman ruutunsa todella tyylikkäästi ja persoonallisesti.

Nämä pelaajat avasivat kiusaamisen roolihenkilömallit lapsille. Tämän jälkeen käytiin pienimuotoinen keskustelu aiheesta luokassa. Lapsilta kyseltiin suoraan, mitä he ajatuksia filmi heissä herätti.

- Tarkoituksena on saada lapset pohtimaan kiusaamisen järjettömyyttä. Me emme halua syyllistää ketään, mutta totta kai haluamme, että lapset pohtivat näitä roolimalleja myös omassa luokkaympäristössään, Timo Furuholm kiteytti.

Vakavampaa osuutta seurasi sitten rennompi osuus, kun lapset ja pallot päästettiin irti. Pelaajayhdistys oli laatinut oman Minifutisoppaan, jonka ohjeilla mentiin sitten lopputunti. Minifutisoppaat jäivät kouluille myöhempää käyttöä varten.

Pienpelioppaan filosofiana oli se, että pelit ovat niin yksinkertaisia, että kaikki voivat osallistua peliin. Myös joukkuejakojen malli oli pistetty kokonaan uusiksi. 

Pelaajayhdistyksen oman DVD:n sanoma perustui kahteen positiiviseen ja tärkeään perusajatukseen. Kouluissa pitää olla KiVaa – ja kentällä pitää olla KiVaa. Pääkaupunkiseutulaiset ja turkulaiset pelaajat osallistuivat DVD:n tekemiseen täydellä antaumuksella. Tämä joukko otti homman vastaan riittävällä vakavuudella, mutta sopivasti myös pilke silmäkulmassa.

- Musta oli tosi hieno juttu, että juuri minua pyydettiin tähän mukaan. Kiusaamisen vastainen sanoma on äärimmäisen tärkeä, eikä sitä jalkapalloakaan unohdettu. Sitä paitsi meillä oli hauskaa, kun teimme tätä, Susanna Ranta myönsi.

Interin maalitykki Timo Furuholm jatkaa edelleen Interin maalitykkinä ja hän joutui kameroiden eteen ensimmäisenä.

- Ehkä se futikseen liittyvä juttu tulee paremmin luonnostaan, mutta menihän kaikki muukin loppujen lopuksi ihan hyvin, kun sitten vauhtiin päästiin. Tämä oli uusi kokemus minulle, mutta mitäpä sitä ei hyvän ja tärkeän asian eteen tekisi, Furuholm hymyili.

Pääkaupunkiseudulla Anna Heleniuksella oli tietynlainen etu puolellaan, sillä hän oli tutustunut hankkeeseen jo omassa koulussaan.

- Toimin Helsingin Kulosaaressa omassa koulussani KiVa Koulu -vastaavana, joten oli aika luonnollista, että lähdin tähän Pelaajayhdistyksen projektiin mukaan. Olen todella ylpeä siitä, että Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys lähtee mukaan kantamaan yhteiskuntavastuuta myös koulumaailmassa. Filmiä oli haastavaa, mutta mukavaa tehdä. Saiko se Sussu muuten sen pallon siellä Turussa kiinni, Helenius naurahti. 

Hän viittasi kohtaan, jossa pallo potkaistaan ihan konkreettisesti Helsingistä Turkuun. Anna Heleniukselta suoraan Susanna Rannan jalkaan.

PK-35:n keskikenttämies Esa Terävä oli toinen, jolle aihe osui lähelle opintojen kautta. Terävä opiskeli myös opettajaksi ja hän heittäytyi hankkeeseen innolla mukaan.

- Sanoma oli selkeä ja sen mukaan edettiin, ensin studiossa ja sitten stadikalla. Uskon, että viesti menee hyvin perille. Oli todella mielenkiintoista nähdä myös muut pelaajat filmillä, Terävä painotti.

Osana KiVa Koulu -hanketta olivat myös uudet maalipenkit. Pienpelien suomalainen mestari Juuso Wahlsten puhui aina tavallisten pihapelien puolesta. Tätä varten kehitettiin niin sanottu maalipenkki. Sen tarkoituksena oli toimia eräänlaisena pelin dynamona ja samalla maalipenkkinä.

Maalipenkin menekkiä lähti edistämään Juuson Rahasto, joka kehitti yli lajirajojen tapahtuvia ”Nauti pelistä” -toimintoja. Maalipenkin kehitystyön taustalta löytyi turkulainen entinen huippupelaaja ja Suomen Palloliiton Turun alueen nuorisopäällikkö, Tapio Harittu.

- Lapset ovat aina tykänneet pelata keskenään ilman ylhäältä tulevaa aikuisten ohjausta. Koulujen puitteet ovat aina olleet kuitenkin rajalliset. Peliin tarvitaan kuitenkin myös hieman välineitä ja ne maalit. Maalipenkki soveltuu loistavasti futikseen, salibandyyn kuin lätkäänkin, Harittu muistutti.

- Aina on haasteita välineiden koossa, kestävyydessä ja myös turvallisuudessa. Maalipenkin kanssa näitä ongelmia ei ole. Näitä pitäisi olla kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa ihan vakiovarusteena, hän vielä painotti. 

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio
OSA 18: Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään
OSA 19: Visiotyö polkaistaan käyntiin – Kaikki huippusarjojen pelaajat jäseniksi vuoteen 2012 mennessä
OSA 20: Oman säätiön tuki ja turva – Turvallisesti kohti huippu-uran jälkeisiä haasteita
OSA 21: JPY tarttui ottelumanipulaatio-ongelmaan – Red Button leviää myös kansainvälisillä kentillä
OSA 22: Tapaturmaturva oli monille täysin vieras asia – Lainopillisen neuvonantajan Mika Palmgrenin ohjeet tulivat tarpeeseen
OSA 23: Yhteyshenkilöt suurena apuna sopeutumisessa – "Vinkkejä ja neuvoja"
OSA 24: Todellista glamouria ja tähtiloistetta – Suomalaisetkin mukaan äänestämään FIFPro World XI -tähdistö