Welcome to Finland! – Ulkomaalaispelaajien tervetuliaispaketti tuli tarpeeseen

Nykymuotoinen Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys perustettiin vuonna 1992. Pelaajayhdistys julkaisee kesän 2020 aikana juttusarjan, jossa esitellään yhdistyksen eri merkkipaaluja menneiden vuosien varrelta aina tähän päivään asti. Jalkapallon Pelaajayhdistys esittelee juttusarjassa koko JPY:n syntyhistoriaa, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä yhdistyksen avainhenkilöitä. Juttusarja nostaa lisäksi esiin yhdistykselle merkittäviä tapahtumia, saavutuksia sekä projekteja. Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistyksen historiaa on koonnut ja kirjoittanut turkulainen historioitsija, filosofian maisteri Petri Lavonen, jonka tekemään tutkimustyöhön juttusarja pohjautuu.

David Moore pelasi pitkän uran Suomen kentillä.

Jalkapallon Pelaajayhdistys teki vuonna 2009 todellisen lajikulttuuriteon julkaisemalla ensimmäisen kerran Welcome to Finland -lehden. Tämän tuhdin tietopaketin kohderyhmänä oli tietysti Suomeen ammatikseen pelaamaan tulleet ulkomaalaispelaajat, jotka saapuivat itselleen täysin uusiin ja vieraisiin olosuhteisiin.

Ensimmäinen Welcome to Finland oli 20-sivuinen englanninkielinen tietopaketti, joka pureutui suomalaiseen jalkapalloon, mutta myös lajin ulkopuoliseen elämään Suomessa. Lehteen koottiin varsin ansiokkaasti kaikenlaista erilaista tietoa, mitä Suomen saapuva ulkomaalaispelaaja saattaisi täällä tarvita. Jalkapallon Pelaajayhdistys oli jo päättänyt aikaisemmin, että tätä muhkeaa tietopakettia päivitetään vuosittain, tai sopivan säännöllisin väliajoin.

Englannista kotoisin oleva David Moore saapui Suomeen pelaajana jo vuonna 1996. Hän viihtyi loppujen lopuksi Suomessa niin hyvin, että asettui maahan pysyvästi. Moore löysi kotinsa Turun seudulta ja hän on myös valmentanut useissa Turun seudun joukkueissa. Tällä hetkellä Moore toimii FC Interin edustusjoukkueen huoltajana sekä seuran juniorivalmentajana. Mooren asiantuntemus ja kokemukset olivat suureksi avuksi, kun ensimmäistä Welcome to Finland -versiota koottiin.

- Welcome to Finland on yleinen tervetuliaispaketti uudelle pelaajalle, niin Suomesta kuin suomalaisesta jalkapallostakin. On erittäin tärkeää, että uusi pelaaja saa käteensä heti alkuun jotain, jonka avulla uuteen maahan totutteleminen voi alkaa. Olisin ollut todella iloinen ja otettu, jos olisin itse aikoinani saanut jotain vastaavaa, Moore myönsi ensimmäisen lehden ilmestyttyä.

- Jokainen pelaaja saa siis oman lehden, jossa on tärkeitä perusasioita Suomesta ja suomalaisesta jalkapallosta. Samalla myös minä avaan omien esimerkkien kautta henkilökohtaisia käytännön kokemuksiani Suomesta, Moore vielä taustoitti.

Koska uusi pelaaja tulee Suomeen nimenomaan jalkapallon perässä, pitää hänen tietää mahdollisimman paljon myös suomalaisesta jalkapallosta. Suomen kartalle sijoitetut joukkueet logoineen, suomalaiset huippusarjat ja sarjajärjestelmät ovat arvokasta tietoa kaikille uusille pelaajille. Myös suomalaisen huippu-urheilun rakenteet, eri lajien kulttuuri sekä suosio ovat kiinnostavia aiheita. Suomi on maantieteellisesti myös aika laaja maa ja sen myötä tulee omat haasteensa esimerkiksi pelimatkojen suhteen. Jostain Rovaniemeltä ei tulla vaikkapa Maarianhaminassa ihan parissa tunnissa.

-Totta kai jokaista ulkomailta tulevaa pelaajaa kiinnostaa, millaiseen sarjaan he ovat tulossa pelaamaan. Heitä kiinnostavat ihan yleiset sarjaan ja joukkueisiin liittyvät asiat, kuten se, mitkä muut joukkueet sarjassa pelaavat tai millaisia välimatkoja joukkueiden kesken on, Pelaajayhdistyksen silloinen puheenjohtaja Tero Koskela kertoi.

-Tai vaikka se, millainen on Suomen sarjajärjestelmä. Miten noustaan, pudotaan tai millä periaattein jaetaan eurocup-paikkoja. Monia kiinnosta myös esimerkiksi oman seuransa menestyshistoria ja oman seuran kannattajat. Muistan omasta kokemuksestani, että ihan samat asiat myös minua kiinnostivat, kun lähdin itse aikanani ulkomaille pelaamaan.

Myös Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminta ja turvaverkko tulee tunnetuksi. Yhdistys esittelee omat toimintansa teesit, jäsenyyteen liittyviä asioita ja etuja. Lisäksi esitellään yhdistyksen keskeisimmät toimi- ja yhteyshenkilöt. Erittäin olennainen asia on myös itse pelaajasopimus. Suomi on Jalkapallon Kansainvälisen Pelaajayhdistyksen, FIFPro:n, täysmääräinen jäsenvaltio ja sitä kautta tulee niin velvollisuuksia kuin etujakin.

- Olemme mielestäni saaneet aika hyvin koostettua tärkeimmät pelaajaa koskevat perusasiat. Pakettia on tarkoitus kehittää pelaajien mielipiteiden pohjalta. Eli, jos jotain jää uupumaan, otamme mielellämme erilaisia vinkkejä ja sisällön kehityskohteita vastaan, että kokonaisuus saadaan vieläkin paremmaksi ja toimivammaksi, Koskela lupasi.

Jalkapallossa ja kaikessa muussakin elämässä törmätään aika ajoin äärimmäisen epämiellyttävään ilmiöön, rasismiin. Jalkapallon Pelaajayhdistys on tehnyt jo vuosia ansiokasta valistustyötä rasismia vastaan varsinkin kansainvälisen ”Punainen kortti rasismille” -toiminnan kautta. Tämä kerrotaan myös uusille pelaajille varsin selväsanaisesti.

- Löytyykin meiltäkin ikäviä esimerkkejä, mutta aika harvoin ikäviä välikohtauksia on onneksi kuitenkin sattunut. Pelaajat kunnioittavat toisiaan kiitettävästi ja ne harvat välikohtaukset ja huudot ovat tulleet katsomoista. Näihin asioihin puututaan onneksi nykyään välittömästi ja rasismin suhteen on päällä täysi nollatoleranssi, Koskela kiitteli.

- Me teemme yhdistyksenä tietysti kaikkemme, että kaikenlainen rasismi saataisiin kitkettyä jalkapallon ympäriltä kokonaan ja lopullisesti, hän vielä tarkensi.

Vedonlyönti ja doping ovat myös joka maassa sellaisia hieman arkaluontoisia asioita, joiden kanssa jokaisen pelaajan pitää olla tarkkana myös uudessa maassa. Niiden ympärillä on kuitenkin yleisiä kieltoja ja sääntöjä, jotka koskevat yhtä lailla kaikkia maailman jalkapallomaita.

Suomi on myös ihan maana monille ulkomaalaisille varsinainen kummajainen omituisine tapoineen ja erikoisine ilmiöineen. Myös suomen kieli on melkoista mongerrusta ulkomaalaisille. Lisäksi vuodenaikojen mukana tulevat omat haasteensa. Suomessa puhutaan kuitenkin yleisesti ottaen hyvin englantia ja se helpottaa monen pelaajan sopeutumista maahan. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki pelaajat eivät ole opiskelleet koskaan englantiakaan. Yllättävän useat Suomeen saapuneet ulkomaalaispelaajat ovat vuosien varrella opetelleet myös suomen kielen.

- Suomessa on kuitenkin mahdollisuus viihtyä hyvin ja meillä on onneksi siitä paljon esimerkkejä. Elämä ja sopeutuminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa, jos tietää uuden maan tavoista hieman enemmän. Myös yhteinen kieli helpottaa, Koskela muistutti.

- Ihan jo Suomen lait ovat erilaisia kuin monessa maassa ja myös tavalliset tavat sekä myös moraali saattavat poiketa yllättävänkin paljon. Tietyt perusasiat on hyvä sisäistää, niin välttyy turhilta ongelmilta. Kaikista kulttuurieroavaisuuksista huolimatta ihmiset ovat kuitenkin loppujen lopuksi pohjimmiltaan aika samanlaisia. Ollaan globaalisti kiinnostuneita samoista asioista ja jalkapallon säännöthän ovat kaikille samat.

Koskela kiitteli myös sitä, jo aiemmin Suomessa pelanneet ulkomaalaispelaajat lähtivät innolla uusien ulkomaalaispelaajien tukihenkilöiksi. Pelaajat auttavat toisiaan kiitettävästi yli seurarajojen. 

- Kokemusten ja välillä erehdystenkin kautta asioilla on tapana loppujen lopuksi kuitenkin aina järjestyä. Niin se yleensä vaan on, että se kaikkein paras apu on kuitenkin saatavilla omalta pelikaverilta tai joltain muulta samat haasteet uudessa kummallisessa maassa kokeneelta pelaajalta.

LUE AIKAISEMMAT OSAT:

OSA 1: Pelaajayhdistyksen alkujuuret johtavat 1970-luvun Tampereelle
OSA 2: Helsinkiläisten vuoro yrittää – 1990-luvun vaihteessa herättiin pysyvästi
OSA 3: Maajoukkuekolmikko aktiivisena – Pelaajayhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1992
OSA 4: Tampereen vuoden 1994 kokous käännekohtana – Jakonen ja Koivistoinen uusina primus motoreina
OSA 5: Urheilijoiden työoikeuksien esitaistelija - Mika Palmgrenista pelaajien lainopillinen neuvonantaja
OSA 6: Kohtalokkaita arvovalintoja – Urheilijat jäivät jälkeen muusta työelämän kehityksestä
OSA 7: Tärkeitä juridisia virstanpylväitä – Monet muutokset ovat syntyneet esimerkkitapausten kautta
OSA 8: Uudenlaisia ongelmatilanteita – Edunvalvontakentällä riittää edelleen runsaasti tehtävää
OSA 9: Pelin ja pelaajan puolella – Yhdistyksen toiminta vakiintui, monipuolistui ja kansainvälistyi
OSA 10: Koulutus kannattaa aina – Pelaajille on räätälöity useita eri tutkintomahdollisuuksia
OSA 11: Suomen Pelaajayhdistys liittyi kansainväliseen kattojärjestöön 2001
OSA 12: JPY:n verkostoituminen on tuottanut tulosta
OSA 13: Jalkapallo kuuluu kaikille!
OSA 14: Näytetään punaista korttia rasismille! – Pysyvä osa Pelaajayhdistyksen arvomaailmaa
OSA 15: JPY:n strategian 11 teesiä vuodelta 2007 – ”Ydin lähtee jäsenistämme”
OSA 16: Kohti urheilujohtamisen maailmaa – FIFPRO Online Academy on etäopiskelun edelläkävijä
OSA 17: Kun sopimuksettomien pelaajien turnaus työllisti kaikki – Oslon turnauksesta tuli monivuotinen traditio
OSA 18: Lasse Näsman Cupin pitkät perinteet – Legendaarinen pilkkukisa kuuluu Suomen jalkapallokesään
OSA 19: Visiotyö polkaistaan käyntiin – Kaikki huippusarjojen pelaajat jäseniksi vuoteen 2012 mennessä
OSA 20: Oman säätiön tuki ja turva – Turvallisesti kohti huippu-uran jälkeisiä haasteita
OSA 21: JPY tarttui ottelumanipulaatio-ongelmaan – Red Button leviää myös kansainvälisillä kentillä
OSA 22: Tapaturmaturva oli monille täysin vieras asia – Lainopillisen neuvonantajan Mika Palmgrenin ohjeet tulivat tarpeeseen
OSA 23: Yhteyshenkilöt suurena apuna sopeutumisessa – "Vinkkejä ja neuvoja"
OSA 24: Todellista glamouria ja tähtiloistetta – Suomalaisetkin mukaan äänestämään FIFPro World XI -tähdistö
OSA 25: Kentällä pitää olla kivaa! – Pelaajat veivät kouluihin kiusaamisen vastaista viestiä
OSA 26: Henkilökohtaisia etuja ja kollektiivista turvaa – Pelaajayhdistyksen jäsenyys on huippujalkapalloilijan etuoikeus